Jospa olisinkin tuntenut Susannan koko ajan, kun olen suomentanut Emmerdalea, moni käännösongelma olisi ratkennut helpommin ja varmemmin! Katsoja voi kuvitella, että tällaisen arkisen sarjan suomentaminen on helppoa. Sitä se ei suinkaan ole, mutta äärettömän mielenkiintoista ja haastavaa se on.

Moninaiset ovat Emmerdalen aihepiirit. Juuri nyt selvittelen itselleni hevossiittoloiden saloja. Tara puhuu niistä Zoen ja Seanin kanssa, eikä sanakirjoista oikein löydy sopivia sanoja. Nuori eläinlääkäriystäväni, myös hevostyttö, selvensi minulle varsakiimaa, nyt tutkailen internetistä astutussanastoa ja siihen liittyvää maksukäytäntöä. Ilmeisesti tässäkin Englannin ja Suomen systeemit poikkeavat toisistaan. Viimeisenä keinona on puhelu suomalaiseen siittolaan. Alan ihmiset auttavat mielellään suomentajaa, onhan tärkeää että termit tulevat oikein.

Sarjan alkaessa pyöriä Suomessa siinä käsiteltiin huomattavasti enemmän viljelijän arkea ja silloiset suomentajat saivat perehtyä maataloussanastoon, ellei se ollut tuttua entuudestaan. Vielä vuonna -98, jolloin liityin kääntäjäporukkaan, kohtauksia kuvattiin nykyistä useammin pelloilla ja karjasuojissa, ja aihepiiri oli sen mukainen. Silloin en ollut harjaantunut internetin käyttöön ja soittelin tiuhaan sekä maatalouskeskukseen että eläinlääkäreille, elleivät sanakirjat auttaneet. Onneksi tunsin myös ihan oikeita viljelijöitä. Suomentajan kannalta pulmia aiheuttaa jo arkinen maalaistalon elämään liittyvä puhekieli. Se kun tuppaa olemaan erilaista Suomen eri puolilla. Kuitenkin kääntäjä voi valita vain yhden sanan, eikä se välttämättä passaa kaikille.

Otetaan esimerkiksi sarjassa äskeisen Sugdenien tragedian takia ajankohtainen englannin sana "barn", joka voi olla puhekielessä mikä tahansa maatilan ulkorakennus, eläinsuojasta heinälatoon. Mikä on suomeksi rakennus, jossa säilytetään ehkä kalustoa suojassa säiltä, työkaluja, mutta myös rehua ja olkipaaleja? Oma lapsuuden mummolani oli länsisuomalainen maatalo, jonka pihapiirissä tätä tarkoitusta palveli suuli. Onneksi sana kelpasi muillekin kääntäjille, oli tuttu myös Hämeessä. Internetistäkin löytyi osumia Kemiä myöten. Vastaavassa käytössä olevaa rakennusta nimitetään jossain päin Suomea kuitenkin ladoksi. Siis sama ilmiö kuin lännen vihdan ja idän vastan kanssa.

Nyky-Emmerdalessa tyyli on muuttunut. Väki ei enää ole suinkaan enimmäkseen Yorkshirestä kotoisin, etelämpää tulleita on jo suuri osa. Siksi kielikin on toisenlaista. Monissa jaksoissa saa kamppailla eniten nuorison luontevan puhekielen kanssa. Mitä suomalaisnuori sanoisi tässä tilanteessa? Mistäpä silloin muualta ammentaa kuin oman talon sisällä ja kaduilla kuullusta sanailusta. Toki pitäen huolta, etteivät ilmaisut ole liian pääkaupunkiseutulaisia, sillä sarjaa katsotaan kaikkialla Suomessa. Emmerdalen puhekieli on usein valtavan nopeaa ja vilisee nykyenglannin ilmaisuja, joista suurin osa on minulle tietenkin tuttuja, moni oudompi löytyy englantilaisesta fraasisanakirjastani ja loput Susannalta, viimeistään äidin ja siskon avustuksella Leedsistä.

Vaikka tietääkin mitä jokin sanonta tarkoittaa, on sille löydettävä vielä samantyylinen ja luonteva suomalainen ilmaisu. Siinä voi törmätä kulttuurieroihin. Esimerkiksi englantilaiset ovat siitä hassuja, että heidän mielestään "The more the merrier" eli joukolla on hauskempaa, kun taas suomalainen toteaa pitojen paranevan kun väki vähenee. Ja ihmeellistä on sekin, että kun Suomessa lehmät lentävät, niin Englannissa tämä taito on sioilla! Aiheesta saisi kiinnostavan väitöskirjan.

Seuraavassa SEC:in lehtisessä keskityn Dinglen riemuperheen kielenkäyttöön!