| Ominaisuus |
Filmikamera
|
Digikamera |
|
Hinta Kaikki hinnat ovat suuntaa atavia |
Järkevän pokkarin (esim. Olympus µ) saa hiukan alle 1000 mk:lla. Järjestelmäkamerat varustetuna peruszoomilla maksavat 3000 mk:sta ylöspäin. Noin 5000 mk:lla saa jo ihan laadukkaan yhdistelmän salamoineen. Kattoa hinnalle ei ole ja suuren filmikoon kamerat ovat noin 10000 mk:n hintaluokassa. Käytettyinä on paljon hyviä kameroita ja optiikoita saatavana, hinta suunnilleen puolet uuden hinnasta. | Järkevien digikameroiden hinta lähtee tänä päivänä 5000 mk:sta ylöspäin. 7000 mk:lla saa jo tosi hyviä ja järjestelmäkameratasoa olevia noin 15000 mk:lla. Filmin veroisella kennolla varustetut maksavat jo sitten 200000 mk. |
|
Alkuun pääsee
|
Kamera objektiiveineen n. 3000 mk |
Kamera noin 5000 mk Tietokone 10000 mk |
| Järkeviä lisävarusteita |
Diaprojektori 500 mk - Mustavalkokehityslaitteet 2000 mk Tietokone 10000 mk Tasoskanneri 1000 mk Diaskanneri 5000 mk |
Fotolaadun mustesuihkutulostin 2000 mk |
| Arvon säilyminen | Tähän mennessä laadukkaiden kameroiden (Nikon, Canon) arvo on säilynyt varsin hyvin ja käytetyistä on saanut kohtuullisesti varsikin vaihdossa. Digin jyrätessä tulevaisuus voi olla kuitenkin toinen. | Digikamerat kehittyvät niin huimasti, että ½ vuotta vanha kamera on jo antiikkinen. Käyettyjä vähän markkinoilla, kun kukaan ei haluaisi luopua vanhastaan pilkkahinnalla, joka tosin on sen oikea arvo. Hyviä käytettyjä saa halvallaa, mutta monesti joutuu näkemään vähän vaivaa sellaisen hankkimiseen. |
| Filmikustannukset | Halvin diarulla kehityksineen noin 50 mk, värinega kehityksineen noin 80 mk. Kerro niin monella, kuin vuodessa rullia otat. | Ei mitään, ellei lähde ostamaan lisäkortteja. 64 megan kortti maksaa noin 1000 mk, mutta sille mahtuu normaalisti yli 100 kuvaa. Kortin voi käyttää käytännössä rajattoman monta kertaa. |
| Printin kustannukset | Kymppikuvat saa halvalla, kuten vähän suuremmatkin massatyönä tehdyt kuvat. Käsityönä tehty huippuluokan kuva maksaa helposti 200 mk kappale. |
Vaihtelevat. Esim. Ifiltä saa digikuvasta 10 x 15 kuvan alle kahdella markalla. Kuvat kätevästi sähköpostilla Ifille ja postissa kotiin. Suuremmat printit kalliimpia. Suurena etuna se, että vain hyvistä kuvista tarvitsee ottaa paperivedos.
|
| Itse tehdyt vedokset | Yleensä vain mustavalkoisten teko on tänä päivänä järkevää. Jos tykkää labrassa puuhastelusta, niin ihan OK. Hintaa niillekin tulee hukkapalojen märästä riippuen 10 - 20 mk / A4 kokoinen vedos. | Mahdollisuudet nykyisillä mustesuihkuprinttereillä hyviin ja kestäviin tulosteisiin loistavat. A4 kokoinen vedos maksaa kaikki kustannukset huomioon ottaen 20 - 30 mk. |
| Seinälle heijastettavat kuvat | Dia projisoituna on vielä laadultaan ylivoimainen. Hyvän projektorin saa noin 2000 mk:lla | Parhaimmat datatykit antavat käyttökuvalle ihan hyvän laadun, mutta eivät pärjää laadussa diaprojektorille. Laadukas datatykki maksaa noin 20000 mk. |
| Soveltuvuus painokuvaksi |
Kinofilmin kuvan voi painaa vähän yli A4 koossa aikakauslehteen (esim. Kamera-lehti). Mitä huokoisempi paperi, sitä suurempana kuva voidaan painaa. Sanomalehteen helposti koossa A3 (30 cm x 42 cm). Julisteisiin ja tosi laadukkaisiin kuviin vaaditaan jo suurta filmikokkoa (6 cm x 7 cm esim.) |
Nykyiset 3 miljoonan pikselin kennot vastaavat tarkkudeltaan aika hyvin kinofilmiä. Parempaa laatua haluttaessa ksutannukset karkaavat reilusti yli 100000 mk:n. |
| Kätevyys matkalla | Filmirullia myynnissä kaikkialla maailmassa. | Kun kortti tulee täyteen, niin minne kuvat tallennetaan? Erilaiset kannettavat kovalevyratkaisut ovat tulossa avuksi. Kuvan voi myös periaatteessa lähettää sähköpostitse heti vaikka toiselle puolelle maapalloa. Tämä on toki tärkeää vain lehtikuvaajille. |
| Suurimmat plussat |
+ Kuvat heti nähtävissä. Huonot voi tuhota surutta. + Muistikorttia voi käyttää aina uudestaan ja uudestaan. + Kuvien jatkomuokkausmahdollisuudet lähes rajattomat. |
|
| Pahimmat miinukset |
- Jokainen hukkaotoskin maksaa ainakin filmiruudun verran. - Kehitysprosessi kestää tunneista useisiin päiviin - Monet kuvat päätyvät lopulta digimuotoon. Miksi pitää olla filmiä välissä? - Materiaali kuormittaa luontoa. - Otetun kuvan virheiden korjaaminen hyvin työlästä.
|