Itä-Vantaan aikuislukio
Valokuvailmaisun perusteet
6. Oppitunti
Kuvakulma
Sama kohde voidaan kuvata monesta eri kulmasta sanan laajassa merkityksessä ja korostaa näin kohteen eri puolia. Alla rollover-kuvina mallipäämme Marco esittelee joitakin mahdollisuuksia. (Jos olette kyllästyneet kuviin Marcosta, niin ajatelkaapa meikäläisen naapureita. Ikkunaverhot alkavat liikkua hermostuneesti, aina kun se hullu kuvaa sitä rautakangen päässä olevaa irtopäätä. Pitäisiköhän kutsua poliisi vai ambulanssi.)
Kuva voi olla edestä tai sivulta, jolloin voidan muuttaa vaikka kuvattavan kohteen suhdetta kameraan. Suoraan kameraan katsova on aina läsnäolevamman tuntuinen.
Kuva voi olla myös edestä tai takaa. Takaapäin näkyvä kohde on etäinen, arvoituksellinen, loittoneva. Kuvakulmalla voidaan ilmaista monia asioita
Kuva voi olla ylhäältä tai alhaalta. Yläviistosta kuvattu kohde on alentuva, alamainen kuvaajaan ja samalla myös katsojaan nähden. Alaviistosta kuvattu taas on ylimielinen, ylemmyyden tuntoinen ja henkisesti ja sosiaalisesti katsojan yläpuolella.
Kuva voi olla läheltä kohdetta tai kaukaa. Lähellä oleva kohde hallitsee kuvaa, tausta on vain rekvisiittaa. Kaukana oleva kohde on enemmän yhtä taustan kanssa.
Alla esimerkki kuvankulman vaihtamisesta kuvajournalismissa. Tärinäraidat varoittavat, että kohta alkaa 60 km/h nopeusrajoitusalue. Sinänsä ihan hyvä keksintö, mutta kun rollover-kuvassa siirrytään nopeusrajoitusmerkin toiselle puolen, niin havaitaan, että siellä nopeusrajoitus onkin 40 km/h. Siis raidat kertovat ajalle, että kohta saa ajaa 50% suuremmalla nopeudella. Ihan huomaavaista palvelua tien pitäjän taholta. Tosin raidat varoittavat vähän myöhään, kun tullaan 60 km/h alueelta 40 km/h alueelle, mutta mikään systeemihän ei voi olla täydellinen.
Tästä pääset valokuvagalleriaan, jossa on kuvia Vantaan Korson Ankkarockista meikäläisen kotikonnuilta. Otin siellä parina kesänä kuvia ja tässä esimerkkinä erilaisten kuvakulmien käyttöä yhtä kokonaisuutta kuvattaessa. Kuvia ei ole mitenkään kuvattu sillä silmällä, että niissä käytettäisiin tarkoituksella eri kuvakulmia, vaan ne ovat syntyneet enemmän tai vähemmän luonnostaan. On siis kuvia läheltä ja kaukaa, ylä- ja alakulmista, sivusta ja takaa. On myös myötä- vasta- ja sivuvaloa. Suurin osa kuvista on toki silmän korkeudelta vaakasuoraan, mutta muitakin kuvakulmia on oltava välissä. Erilaisissa kuvaesityksissä, olivat ne sitten diaprojektorilla tai tietokoneella tehtyjä, on syytä käyttää eri kuvakulmia. Muuten esityksestä tulee perin juurin tylsä. (Voi se olla tylsä siitä huolimatta).
Eipä muuta kuin tunnin 6 tehtäviin. Ota samasta kohteesta kolme kuvaa käyttäen kolmea erilaista kuvakulmaa. Siis lähetät meille kolme kuvaa, itse voit tietenkin kokeilla useimillakin. Huomaa, että voit varioida myös muita jo käytyjä asioitaja miksei vielä käymättömiäkin, kuten terävyysaluetta, valon suuntaa, valon luonnetta jne. Kuvien ei tarvitse olla samaan aikaan otettuja, kunhan kohde on sama ja se kuvakulma vaihtelee. Mieti, kuinka käyttämäsi kuvakulma tukee sitä asiaa, jonka haluat kuvallasi ilmaista. Jo esimerkiksi kaveri on sinut jättänyt, niin kaukaa takaapäin otettu kuva tukee varmasti ilmaisua enemmän kuin edestä otettu tiukka lähikuva.
Tietenkin voit keräillä kuvia arkistoista tai lähettää uudestaan samoja kuvia kuin ennenkin, mutta varmasti hyödyllisintä ja eniten oppia antavaa on tehdä tehtävät juuri tätä varten.