Itä-Vantaan aikuislukio

Valokuvailmaisun perusteet

12. Oppitunti

Liikkeen kuvaaminen

Tällä kertaa käydään lävitse joitakin tapoja kuvata liikettä. Lähtökohta vaihteen vuoksi on Rauno Huikarin, valokuvakurssin osanottajan, vauhdikkaasta tilanteesta ottama kuva.

Vaikka kuva onkin mitä vauhdikkaimmasta tilanteesta, on se keskustasommittelunsa ja kaikenpuolisen terävyytensä johdosta lähinnä staattinen. Yleensä liikkeelle pitäisi jättää kuvassa tilaa, joten siirretään lautailijapoikaa kuvankäsittelyn keinoin vasemmalle.

Nyt on tilaa liikkua ja lisäksi oikealla oleva pilvenhattara sekä tasapainottaa kuvaa että muodostaa yhdessä pojan kanssa diagonaalin.

Jos poika siirretään oikeaan reunaan, niin nähdään näiden merkitys. Muutos huonompaan suuntaan on iso. Kuva kaatuu oikealle ja poika törmää kuvan reunaan.

Liike-epäterävyyden käyttö on usein hyvä keino liikkeen esille tuomiseksi. Kun kameralla seurataan kohdetta, niin kohde säilyy (joskus hyvällä onnella, useimmiten ei) terävänä ja taustaan tulee vauhtiraidat. Tässä tapauksessa alla olevassa kuvassa vauhtiraidat ovat aika vaatimattomat, kun tausta on niin yksivärinen. Vähän niitä tulee kuitenkin pilvestä.

Paremmin idea tulee esille, jos kohde on tummaa ja hieman kuviollista taustaa vasten.

Seuraaminen antaa tällaisen tuloksen

Myös itse kohde voi jäädä pitkällä valotusajalla liike-epäteräväksi. Tulos ei sellaisenaan ole kuitenkaan yleensä kovin hyvä.

Parempi saadaan yleensä yhdistämälä pitkä valotusaikaa ja salamaa, jolloin saadaan sekä vauhtiraidat että kohde terävänä näkyviin.

Tässä kuvankäsittelyn keinoin (kuten muutkin yllä olevat kuvat) tehdyssä kuvassa on vain kaksi muttaa reaalivalokuvauksessa.

Ensinnäkin salama laukeaa yleensä suljinverhon auetessa, joilloin tulos onkin yllä olevan kuvan kaltainen.Vauhtiraidat ovat väärällä puolella. Uusimmissa kameroissa on kameran omaan salamaan kytketty myös mahdollisuus salaman täsmäykseen sulkeutuvan verhon mukaan, jolloin kuvaan vauhtiraidat tulevat oikeaan paikkaan. Kannattaa tutustua kameran ja salaman ominaisuuksiin.

Toinen ongelma on siinä, että tummat vauhtiraidat vaalealla pohjalla eivät yleensä tartu filmille, koska taustan vaaleus syö ne. Vaaleat vauhtiraidat tummalla pohjalla on se toimiva tapa tehdä vauhtiraitoja.

Tietenkin voi koittaa yhdistellä eri tekniikoita. Esimerkiksi seuraamalla liikettä hitaammin ja sitten salama, jolloin saa sekä taustaan että kohteeseen vauhtiraidat ja vielä kohteen terävänäkin.

Mikä on sopiva valotusaika, jos halutaan vauhtiraidat? Jos esimerkiksi pojan taakse halutaan noin metrin mittaiset vauhtiraidat ja pojan nopeus hypyssä on pyöreästi 10 metriä sekunnissa, niin valotusaika on 1/10 sekuntia. Aukko pitää säätää lähinnä salaman mukaan. Oletetaan että mittari näyttäisi 1/10 sekunnin valotukselle aukkoa 8 (aika pimeä päivä). Koska tausta saa jäädäkin hieman tummaksi, alivalotetaan ja käytetään aukkoa 11. Jos salaman ohjeluku on 40, niin silloin oikea kuvausetäisyys on 40/11 eli noin 9 metriä. Jos pienennetään aukkoa 16:sta, niin etäisyys on 40/16 eli 2,5 metriä. Nyt tausta jää tosi tummaksi, mikä ei välttämättä haittaa mitään.

Liikkeen tuovan pitkän valotusajan ja salaman käyttö vaatii hieman pohdiskelua ja laskentaa, joka ei ole kuitenkaan kovin vaikeaa, kun pääsee idesta jyvälle. Kovin kirkaassa se ei kuitnkaan onnistu, koska pitkä vlaotusaika vaatii niin pientä himmentimen aukkoa, että joko sitä ei löydy kamerasta tai sitten salaman teho ei riitä niin pienelle aukolle. Hieman hämärä päivä tai ilta- tai aamuhämärä ovatkin otollisempia aikoja tällaisiin kuviin kuin kirkas keskipäivä.

Tämän kerran tehtävä on yksinkertaisesti liike. Koita tuoda kuvassa oleva liike mahdollisimman selkeästi esille. Keinot ovat vapaat. Kuvia perinteiden mukaan kolme kappaletta. Niissä käytettyjen keinojen ei tarvitse olla joka kuvassa erilainen. Alla vielä joitakin kuvia liikkeestä.

Yöllä kulkuneuvojen valot antavat todella voimakkaan liikevaikutelman. Nyt valotusaika saa olla useiden sekuntien suuruusluokkaan. Valot kyllä tarttuvat filmille, vaikka auko olisi pienempikin.

Hahmojen liike vaaleaa taustaa vasten antaa monesti haamumaisen vaikutelman. Oikein pitkällä valotusajalla saattaa ihmisiä kuhiseva katu näyttää aivan autiolta, kun valot ovat polttaneet tummat hahmot pois.

Veden liike on tuotu esille kuunsillan avulla. Monesti illuusio liikkeestä syntyy aivoissa erilaisten kokemusten ja tietojen monimutkaisena prosessissa. Liike voidaan tuoda esille näin hieman epäsuorasti.

Kuva on muuten hyvin staattinen, jolloin rahojaan laskevan miehen käsien pieni liike-epärävyys tulee esille. Pienikin liike voi saada näyttää merkittävältä, jos se on ainoa liike kuvassa.

Sama idea, mutta vähän suurempi liike. Esiteltävän esineen liikkuvaisuus korostuu tummaa taustaa vasten ja katsojien paikallaan olo vielä korostaa liikettä.

Kirjan kansikuva, johon liike on saatu usealla eri valotuksella. Näinkin yksinkertaien kuvan tekemiseen voi mennä monta tuntia ja se onnistuu kunnolla vain yhdistämällä kuvankäsittelyn keinoin useita eri valotuksia. Tausta on tarkoituksella musta, jotta liike näkyisi hyvin sitä vasten.

(Jos joku on kiinnostunut kirjasta, niin sen saa tilata täältä )

Tulen liike korostuu, kun ilma sen yläpuolella väreilee ja vääristää kuvan siltä kohtaa.

Asennot, ilmeet ja sommittelu antaa liikkeen vaikutelman, vaikka tilanne kuvaa otettaessa on hyvin paikallaan. Kohta tapahtuu.

Perinteinen urheilukuva. Osa hyppääjästä on terävää, osa epäterävää, mutta se korostaa vain liikkeen tuntua. Myös tieto siitä, mitä kuvassa tapahtuu lisää liikkeen tuntua. Jos urheilulaji olisikin pysytellä makaamassa selällään tangon päällä, niin tämä kuva voisi tuntua hyvinkin pysähtyneeltä.

Tämä kuva on otettu digitaalikameralla, joissa varsinkin vanhoissa malleissa laukausimen viive on pitkä. Vaatii oman harjoittelunsa, ennen kuin oppii laukaisemaan tarpeeksi ajoissa. Ottamaan riittävän ennakon.

Eräs keino luoda liikkeen tuntua on zoomata valotuksen aikana. Polttovälin vaihtuminen valotuksen aikana tekee vauhtiraidat kuvan reunoille, mutta keskellä oleva jää kohtuullisen teräväksi. Tätä kikkaa voi kokeilla välillä, mutta sen teho hiipuu helposti liikaa käytettynä. Kuten muidenkin jippojen.

Tunnin tehtävä yksinkertaisuudessaan. Lähetä kolme liikettä esittävää kuvaa, joissa on käytetty kussakin erilaista menetelmää liikkeen vaikutelman esillesaamiseksi.