1. Tunti

Kaikissa kuvissa laitteisto jokseenkin sama Canon EOS 30 - objektiivit EF 28-80 ja 100 - 300 Canonin omat , Filminä käytetty Fuji Sensiä 100
Aukot ja ajat olen autuaasti unohtanut, mutta luulisin käyttäneeni aikoja 1/60 - 1/125
Jalusta mukan ali- ja ylimenneissä.

KUVA1. - ylivalottunut maisema - Hämeenlinnan läheltä Vanajanniemestä
Kuvattu elo-syyskuisena iltana- valonmittaus pajupensaasta.
Maisemassa ei sinällään ole mitään kovin merkillistä. pilvien ja taivaan sävyt katosivat lähes kokonaan, eli ovat ihan puhki.
Kuva-alasta aivan liian paljon pensasta. Horisonttilinja aavistuksen liian alhaalla, kuten muuten kaikissa näissä kuvissa.. Ja jokaiseen olisin kaivannut jonki inhimillisen/elävän läsnäoloa, nyt nämä ovat pelkkiä mitäänsanomattomia maisemia, eivät edes mitenkään erityisiä.

Kuvaajan omaan osuvaan analyysiin ei ole paljoa sanottavaa. Kuva sävyala on ollut liikaa filmin dynamiikalle. Taivas ja ja osin vesi on ylivalottunut, mutta lehdet oikealla pelkkää mustaa aukkoa. Horisontin paikka on aina vähän vaikea. Ihan puolivälissä olevaa horisonttia pidetään kuitenkin yleensä huonona ratkaisuna.

KUVA2 alivalottunut maisema - paikka kuten kuvassa nro 1
Parempi kuin edellinen - alivalotuksen kanssakin on vähän siinä ja siinä eli ollako vai eikö olla - kuka mistä pitää. Taivaalla kohtalaisen mukavasti sävyjä, samoin vedessä. Pensas pimeä eli täysin tukossa- ei sävyjä. Auringon heijastus pilvenreunojen läpi antaa jonkinlaista elävyyttä kuvalle. Horisonttilinja tässäkin liian alhaalla. Olisin voinut kyykistyä eli nöyrtyä enemmän.

Maiseman illalla pitää ollakin hieman tumma, muuten tunnelma ei välity. Voisi olla jopa vieläin tummempi. Siinäkin kuvaaja on oikeassa, että silmän tasolla oleva kamerakulma on yleensä tylsin mahdollinen. Kumartuminen olisi tosiaan auttanut.

KUVA3 Huom. MINUSTA OIKEIN valottunut kuva, vaikkakin ehkä aavistuksen ali -projisoitaessa ok.
Parempi kuva kuin 1 ja 2. Puut kehystävät muuten eleetöntä maisemaa mielestäni kau- niisti ja auringon antamat "valopilkut" ovat kuvan motiivi - ne antavat elävyyttä kuvalle, josta kyllä jää puuttumaan muuten SE jokin. Ilman ylhäällä olevaa oksaa kuva olisi painottunut mielestäni liikaa vasemmalle. On ehkä nytkin hiukan liikaa siellä.
Olisiko horisonttilinja hiukan vinossa ja taas kerran se on ainakin hiukan liian keskellä.
Kivet etualalla OK. Värisävyt mielestäni kohtalaisen kauniit ja kohdallaan. Setin paras kuva.

Kehyksenä olevat lehvät parantavat hieman muuten vähän tylsän oloisia kuvia. Yleinen sääntö horinsontin suhteen on se, että mielellään ei keskelle ja joko vaakasuoraan tai sitten reilusti vinoon. Ei vähän. Jos kuvassa on ihmisiä, niin horisontti ei saisi mennä korvien lävitse tai viistää päälakea. Näitä kannattaa rikkoa vasta sitten, kun varmasti tietää, mitä tekee.

Nämä kuvat olen ottanut koska kyseiset maisemat miellyttävät silmääni. Niemeen paistaa ilta-aurinko oivalliselta suunnalta ja tyynenä päivänä maisema on pistämätön. Keväällä kuikat ja kaakkurit "melskaavat" järven sulapaikoissa.
Paikka on viehättävyydestään huolimatta kohtalaisen rauhallinen, usein kallioilla saa istua tuntitolkulla yksin kenenkään häiritsemättä.
Portfolion aiheeksi tästä ei välttämättä ole, mutta olen ajatellut ainakin osan tehtävistä koota näistä Vanajanniemi aiheesta.
Luulisin, että teemani on jotakin mallia VESI - vedessä- vedestä-veteen ....väljällä tulkinnalla.

Ei yhtenäinen teema ole mikään vaatimus, lähinnä mahdollisuus. Kuvat viestivät kuitenkin siitä, että kuvaaja on oivaltanut 1. harjoituksen idea.

Minulla on kotona skanneri- ja huono kuvankäsittelyohjelma. Skanneria en oikeastaan vielä osaa kunnolla edes käyttää, joten lähetän kuvat skannattavaksenne ainakin toistaiseksi.
Mitenkä se olikaan niiden mustisten kanssa - teen kohtalaisen paljon mustavalkoista ja mielelläni niitäkin käyttäisin, mutta kun tuo skannaaminen ei ole vahvuuksiani, niin mitenkäs se kanssa on, kun olin lukevinani, että paperikuvia skannataan teillä vain erikoistapauksissa.....eli jätänkö väliin.

Jos skanneri on, niin siitä vain harjoittelemaan. Kohtuullisen taidon käyttäen automatiikka-asetuksia oppii puolessa tunnissa. Ja täältä saa kysyttäessä apua.

2. Tunti

HARJOITUS NRO 2

KUVA NRO 1 =SUURI AUKKO/ PIENI SYVÄTERÄVYYS

Kissa juo ämpäristä vettä. Nenä, osa viiksistä ja kulmakarvoista teräviä samoin korva ja sitä reunustavat karvat. Muuten enemmän epäterävää. Kuvaan kissojani (5 kpl) paljon niiden omissa askareissa. Tässä valotus onnistui kohdalleen. Tavoittelin kielestä roikkuvaa/tipahtavaa vesitippaa, mutta en ole siinä vielä onnistunut. Kissa on niin nopea eläin eikä jää ihmettelemään, joko kuvan otit. Kissan silmänurkassa roska, jota en huomannut kuin vasta lopputuloksessa.

Hauska ja tehtävn mukainen kuva. Kuva-alan jako voisi olla vähän vähemmän vasemmalle kaatuva. Rajataan oikealta tyhjää pois. Käsittelemällä kuvia niitä voi rajailla mielensä mukaan, kinodia on aina saman muotoinen ja asettaa jo kuvausvaiheessa turhia rajausehtoja. Tietenkin vain siinä tapauksessa, että ne näytetään kokonaisina kuten projisoitaessa. Alla rajattu kuva ja rollovertoteuksena vähän sävyiltään ja valotukseltaan korjattu versio. Vie hiiri kuvan pääle.

KUVA NRO 2 = PIENI AUKKO/SUURI SYVÄTERÄVYYS

Sumua meren rannalla - punainen vene kauempana sumussa.
Kun en nyt muista, mutta ei se aukko niin kauhean pieni ollut. Tässä kuvassa kuvittelin tavoittavani jonkinlaisen yksinäisyyden ja vaarantunteen - etualalla kalliot joihin merivesi hiukan uhittelevasti lyö ja veneparka keskellä arvaamatonta sumua.
Jäi kuitenkin tavoitteesta jonniin verran. Tavanomainen - horisonttikin aika keskellä vaakaa, vaikka ajattelin ettei sillä sumussa ole niin merkitystä. Lopputulos kertoo muuta. Aurinko valaisi hiljalleen haihtuvalle sumulle eri sävyjä

Kuvan keskellä oleva tumma möykky ei hahmotu veneeksi, ennen kuin kuvaaja kertoo sen. Ohjeen mukainen kuva kyllä, mutta pienen aukon idea ei oikein välity.

KUVA NRO 3 = PITKÄ AIKA/ LIIKE EPÄTERÄVÄ

Kuvattu 300 millisellä kosken kuohuja - aika oli kylläkin 1/90, joten ei se nyt niin hidas ollut, eikä tämä tuloskaan vielä liikettä kovin hitaaksi ja epäteräväksi tehnyt. Lähinnä kehno yritys, vaikkakin kivenmurikoissa on kiva valo ja hauskoja "kuplia".
Valkoista, mustaa ja sinertäviä sävyjä. Sommittelu raskas.

Olisin pienentänyt aukkoa, jolloin liikkeen epäterävyys olisi ollut ilmeisempi. idea on jäänyt vähän puolitiehen. Monesti kirkkaassa auringonpaisteessa ei saada riittävän pitkiä aikoja ilman suotimia. Polarisaatiosuodin on monesti kätevä. Se vie helposti pari aukkoa ja sillä voi viedä joitakin haitallisa kiiltoja pois.

KUVA NRO 4 = LYHYT AIKA/LIIKE PYSHTYY

Sukellus päättyy ylösnousuun.
Vesi pysähtynyt tytön pään ympärille pisaroiksi - isommiksi ja pienemmiksi.
Tyttö pidättää vieläkin hengitystään. Vesi pyörii vihreän/valkoisen sävyissä
Sommittelu on keskustaa suosiva, tässä ihan siksi, että piti kyylätä mistä "se" peto nousee. Tyttö mielestäni tilanteeseen nähden terävä ja jopa kohtalaisesti oikein valottunut.
Valo kovaa keskikesän ja päivän valoa.

Ohjeen mukainen kuva. Tytön kasvojen valotuksesta olen kyllä eri mieltä. Lähinnä mustaa mössöä. Tässä apusalama olisi ollut kova sana. Puolen aukon alivalotus salamalla olisi tuonut tytön kasvot juuri sopivasti näkysälle. Kannattaa kokeilla, vaikka salamasta enemmän salamaoppitunnilla.

3. Tunti

HARJOITUS NRO 3

KUVA NRO 1 = PITKÄ POLTTOVÄLI/SUURI AUKKO/ PIENI SYVÄTERÄVYYS

Epäonnistunut yritys - heinäseinä.
Iltavalossa joenrannalla - taustana vesi.
Kuvassa aika vähän mitää terävää, jokunen lehti - mutta silti halusin saada tämän heinäseinän kuvatuksi. Vikoja on runsaasti - epäterävyys (polttoväli 300 mm - heikohko valo - jalusta hukassa ja lukuisa määrä muita selityksiä), heiniä yli kuvan ylälaidan jne. Värisävyt ok.

Jos vedessä olisi edes vähän aaltoilua, niin selvemmin näkisi, missä heinä loppuu ja heijastus alkaa. Nyt sitä pitää hakemalla hakea. Ohjeen mukainen, vaikka veteen heitetyllä kivellä aikaansaadut laineet olisivat parantaneet kuvaa merkittävästi.

KUVA NRO 2 = LYHYT POLTTOVÄLI/ PIENI AUKKO/SUURI SYVÄTERÄVYYS

PYSTYMAISEMAKUVA - mutta kun minusta tämä formaatti nyt vain tuki kokonaisuutta. Pilvet sinisellä taivaalla olivat melkein uskomattomat. Tuuli kuljetti niitä kohti ja yli. Vesi oli mustaa ja löi pieniä pärskeitä rannan kiville.
Horsontin olen saanut tapani mukaan vinoon, yritin korjata sitä kehystyksen yhteydessä, mutta vieläkin se on kallellaan.
Tylsä kuva jonka olen taas kerran jakanut puolikkaisiin - mutta nämä pilvet...
Kuva olisi varmaankin katsottavampi jos siihen olisi jokin elävä sijoitettuna etualalle.

Kuvaajan oma analyysi on kattava. Ei juuri lisättävää. Tällaisessa kuvassa voi kokeilla reilusti vinoa horisonttia ja jotain muuta pinnan jakoa kuin ns. Shakkilautasommitelmaa.

4. Tunti

HARJOITUS NRO 4

MYÖTÄVALO - VASTAVALO - SIVUVALO

KUVA NRO 1 = VASTAVALO

Sumuinen aurinko taustallaan merenrantakallioilla kävelevä mieshenkilö.
Mies aavistuksen alivalottunut, taustalla auringonkilo vedessä.
Sommittelu on kohtalaisesti paikoillaan, mutta kuvassa on ehkä hiukan liikaa tyhjää tilaa yläosassa. Rajaus olisi voinut olla tiukempi. Kallioilla olevat lammikot tekevät tylsästä etualasta mielenkiintoisemman kuin ilma niitä.

Muuten kiva ja ohjeen mukainen kuva, mutta henkilö voisi olla suurempi ja paremmassa suhteessa aurinkoon. Esim. rollover-kuvan diagonaalisommitelma toimisi paremmin.

KUVA NRO 2 = MYÖTÄVALO

Rannalla kiikareita kokoava tyttö.
Horisontti kerrankin suorassa. Kuva jakautunut kolmeen tasoon. Etualalla puun antamat mielestäni mukavat ja kokonaisuuteen sopivat varjot. Männynrunko ja siitä lähtevät oksat "kehystävät" kuvaa ja yllättäen eivät vaikuta mielestäni liian raskailta, saattaa johtua oikeassa reunassa olevasta pensaikosta ja valaistusta kaislikosta jotka toimivat tasapainottavina tekijöinä. Toinen asiaan vaikuttava seikka lienee se, että runko on irti vasemmasta reunasta. Itselleni kuva näyttäytyy jollakin tavalla afrikkalaiselta.

Suorassa mutta keskellä. Tässäkin polvistuminen olisi auttanut. Tytön jalat häipyvät tylsästi varjoon. Jos pääkohde on kuvassa paljon tummempi kuin tausta, niin mielenkiinto kohdistuu usien väärään kohtaan. Tässä apusalaman käyttö olisi ollut ongelmallista, koska se olisi samalla valolla ylivalottanut männyn, jolla se olisi antanut tytölle sopivasti lisävaloa. Olisin pyytänyt tyttöä tulemaan jonkin kuvassa näkyvän valaistun läikän kohdalle. Kyllä kuvia saa aina vähän lvastaa ja siinä olevia ihmisiä ohjailla.

KUVA NRO 3 = SIVUVALO

Hymyilevä nuori tyttö syksyisten oksien kehystämänä. Tuulee, se näkyy hiukan keltaisissa oksissa ja järven aalloissa, joista yksi lyö vaahtopäänä vasemmassa alareunassa. Tytön kasvot valottuneet kohtalaisen hyvin, koska molemmat puolet näkyvät. Tytön jaloissa turhaa romua - kiviä ja risuja. Tarkkaan katsoen järven vastaranta hiukan vinossa. Tavanomainen kuva.

Tässäkin kasvot turhan paljon varjossa. Apusalama olisi taas auttanut. Tai sitten tytön olisi pitänyt kääntää kasvojaan vähän enemmän valoon. Lisäksi kuvan sommitelma on kovasti oikealle kallistuva. Olisi vaatinut jotain tasapainottavaa vasemmalle.