Kohteen haastavuus paljastui heti, kun Linnea oppi konttaamaan ja on
äärimmäisen kiinnostunut kamerastani. Eli kaikki säädöt on siis tehtävä
piilossa ja varsinainen kuvaus tehtävä salamannopeasti, ennenkuin neiti
syöksyy kameran kimppuun. Niinkuin ei olisi ollut haasteita jo tarpeeksi...

Hyvä aihe. Se mikä on sydäntä lähinnä on useimmiten myös tavoitettavissa.

Kuva: johannaovaska1a.jpg
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi: Fuji Reala 100
Polttoväli: ??
Aika&aukko: Kameran automaattiohjelma...

Tarkoitus oli kuvata lapsi niin, että kuvassa näkyy myös vuodenaika (jonkun
verran syksyisiä lehtiä, kuvasarjan toisissa kuvissa enemmänkin ympäristöä
mukana), ilman sen kummempia korostuksia.

Oma arvioni: Paperikuvaa katsoessani onnistuin mielestäni hyvin, skannatussa
kuvasta näyttäisi tulleen jonkin verran tummempi. Kuva-alalla oli ehkä
turhan paljon tummia alueita ja vaaleat hiukset auringonvalossa ovat sitten
valottuneet liikaa, ei ehkä kuitenkaan häiritsevän paljon.

Mielestäni valottamalla varjossa olevien kasvojen mukaan kuva 1a olisi vastannut paremmin kuvan 1b tehtäväksi antoa ja ja 1b taas paremmin kuvaa 1a. Joten vaihdetaan. Kuva 1a rolloverina, joten kurkatkaa hiiren avulla.

Kuva: johannaovaska1b.jpg
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi: Agfa HDC 100
Polttoväli: ??
Aika&aukko: ??

Tähän tehtävään haaveilin ensin sellaisesta ylivaaleasta vauvakuvasta, joka
korostaisi kohteen herkkyyttä. Noh, pimeänä vuodenaikana ylivalottaminen
vaatii tietenkin pitkää valotusaikaa ja kohde oli niin liikkuvainen, että
kuvassa näkyi "tuplanaamoja" tai pelkkiä vauhtiviivoja. (Onnistuuko
tuollainen kuva mitenkään ilman studiovalaistusta tms.?)

Tätä kuvaa sitten vaalensin PaintShopProssa vastaavan vaikutelman
aikaansaamiseksi, mutta en ole nyt varma, vastaako tämä tehtäväksiantoa?

Vrt. äskeinen vastaus

Kuva: johannaovaska1c.jpg
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi: Fuji Superia 400
Polttoväli: ??
Aika&aukko: ??

Tarkoitukseni oli ottaa vähän erilainen vauvakuva, eli kuva, joka korostaa
Linnean vauvamaisia muotoja karsien turhat yksityiskohdat. (Siluettikuvan
lisäksi olisin voinut kuvata myös esimerkiksi varjon.) Valotin taustalla
näkyvän lampun mukaan.

Oma arvioni: Onnistuin ottamaan siluettikuvan. Kohteen sivuprofiili olisi
kuitenkin ollut hauskemman näköinen. Myös koko kuvan rajaus voisi olla
parempi, mutta avustaja väsyi roikottamaan lasta kattolampun edessä... ;-)

Erilainen kuva, ja tehtäväksi annon mukainen. Jännän yksivärinen, melkein kuin toonattu mustavalkoinen. Joten siitä plussat. Vinkki. Jatkossa tulee tehtäviä, joihin vanhojakin kuvia voi käyttää. Tämä käy esim. oppitunti 5. yhdeksi tehtäväksi. Toki saa ottaa uusiakin kuvia.

terv. Johanna

2. Tunti

Hei!
Tässä oppitunnin 2 tehtävät. Valitan, että kuvien tiedot ovat puutteellisia.
Ymmärrän kyllä aika&aukkotietojen tärkeyden, mutta kun... homma vaan ei ole
vielä niin hallussa. Pakko pistää kuvia puutteellisin tiedoin, jos haluan
saada edes jotain tehtyä tälle kurssille.

Vähän asiaa treenattuaan osaa sanoa se suunnilleen kuvasta, vaikka ei olisi pannut mitään muistiin. Toki kuva itse on paljon tärkeömpi kuin sen tekniset arvot.

Kommentteja saa pistää vapaasti, niinhän sitä oppii.

Niitä tulee.

- - -

A. Suuri aukko & pieni syväterävyys

Kuva: johannaovaska2a.jpg / "Linnea ja hattu"
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi: Fuji Superia 400
Polttoväli: n. 200 mm
Aika&aukko: 1/90 (salama) & 4.5

Tarkoituksena oli ottaa muotokuvatyyppinen otos Linneasta, hatusta ja
leppäkerttulelusta. Tausta häivytetty turhana näkyvistä. Siinähän se on.
Minun näytölläni näkyy vähän turhan punertavana. Ei sen kummempia omia
kommentteja.

Salama päin näköä on kuvan lopputuloksen kannalta kammotus, usein vain valitettavasti ainoa vaihtoehto. Valo on kamalan jyrkkää ja taustalle jää ruma varjo. Sinänsä värit sininen ja punainen tekevät kuvaan mukavaa väripintaa.

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin oman lapsen kasvun taltiointi on mitä mainioin aihe vaikka valokuvakurssille. Siinä on usein vain se ongelma, että aihe on liian rakas kuvaajalle. Kuvassa näkee helposti sellaisia arvoja, jotka eivät aukene ulkopuoliselle. Tällöin tekniset heikkoudet korostuvat ansiot jäävät vähemmälle huomiolle.

Tässä kuvassa selvä tekninen ongelma on alivalotus. Sen näkee kuvan sävyjakaumasta, jossa vaaleat sävyt puuttuvat pitkältä matkalta. Kuva jää suttuiseksi.

Korjasin kuvaa vähän valotuksen, taustan (josta ei tosin saa mitenkään hyvää) ja lakin suhteen. Jos hattu on poskellaan, niin olkoon sitten kunnolla. Katso rollover-kuvaa.

B. Pieni aukko & suuri syväterävyys

Kuva: johannaovaska2b.jpg / "Linnea ja kaverit"
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi:
Polttoväli:
Aika&aukko: 1 s.?? 8 - 11 ??

Syväterävyyden aikaansaamisen kanssa oli todellisia ongelmia. Johtuiko
sitten valon puutteesta vai kuvaajan avuttomuudesta, mutta syväterävää ei
syntynyt sitten millään. Tässä on yksi yrityksistäni, mutta tuntuu että
tässä ei ole terävää mikään. Tavoitteena oli kuvata lapsirykelmää ja lelujen
sekamelskaa. "Katkenneet aikuiset" eivät minusta haittaa, sillä
kuvauskohteena on selvästi tässä lasten maailma. Mitä mieltä olet?

Kyllä katkenneet aikuiset ovat aika kummallisia. Syväterävyys ei oikein tällaisessa kohteessa toimi. Ainakin pitäisi laittaa kamera jalustalle, jotta jokin olisi kuvassa terävää. Silloin ei lasten liike niin haittaisikaan. Olen korjausehdotuksessa vähän tummentanut ympäristöä, jotta kuvassa huomio keskittyisi lapsiin.

Tässä on kaunis luonnonvalo, mutta pikkuinen apusalama lähellä oleviin lapsiin olisi tehnyt terää. Olen koettanut havainnolistaa myös apusalaman vaikutusta rolloverkuvassa.

Pieni lavastus ja ympäristön siivous olisi tehnyt tälle kuvalle terää. Jos joku sanoo, että sittenhän kuva on epäaito, niin totuus vain on se, että muut ihmiset haluavat yleensä mielummin nähdä epäaitoja kuin aitoja kuvia. Romut lattialla, katkevat henkilöt ja muut huomion hajoittajat eivät paranna kuvaa, niin aitoja kuin ne ovatkin.

C. Pitkä valotusaika & liikkeen epäterävyys

Kuva: johannaovaska2c.jpg / "Linnea peppiperuukissa"
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi:
Polttoväli:
Aika&aukko:

Linnea ei tykännyt peruukistaan ja liikettähän tuli näkyviin. Valitettavasti
myös avustajan käsi räpiköi kuvassa, vaikkei ihan niin ajatus ollut.
Peruukissa olisi voinut olla komeammatkin vauhtikaaret, niin liike olisi
vielä selvempää, nyt saattaa näyttää lähinnä epätarkkuudelta?

Sama tässä. Kun kaikki on epäterävää, niin ei synny sitä kontrastia, jonka liike-epäterävyys yleensä vaatii. Tausta rauhattomuus häiritsee. Sekä kuva-alueen että mallin ympärillä on kaikenlaista sälää, joka on koko ajan viemässä katsetta pois itse pääkohteesta. Muuten ilme on tuskainen, kuten asiaan kuuluukin. Rolloverissa olen yrittänyt korjata taustaa.

D. Lyhyt valotusaika & liikeen pysäyttäminen

Kuva: johannaovaska2d.jpg / "Rinkulakonttausta"
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi:
Polttoväli:
Aika&aukko:

Linnea lempiharrastuksensa parissa. Minulle on päivänselvää, että liike on
tässä pysähtynyt - mutta onko muille katsojille? Liikkeen suunnassa on
tilaa. Salama on tummentanut taustan, mutta hämärtänyt sopivasti myös
ylimääräistä roinaa taustalla. Koko kuva oli vähän turhan tumma, joten
vaalensin sitä hieman. Miksi lattia näyttää kaarevalta?

Salaman ongelmia. Tausta jää epämääräisellä tavalla tummaksi. On liike toki pysähtynyt, kuten sen salamakuvalla pitääkin jäädä. Etualan lattia vie turhan suuren osan kuvan pinta-alasta. Olen tehnyt korjausehdotuksen, jossa Linnean peilikuva näkyy lattiassa. Miten se tehdään ihan oikeasti eikä vain kuvankäsittelyssä, siitä enemmän valokuvan jatkokurssilla.

Kuvissa oli hyvää selkeä paneutuminen asiaan ja ideoiden oivaltaminen, vaikka teknisiä puutteita vielä onkin. Mutta seuraavaan aiheeseen. Tässä teemassa varmaan riittää kuvaamista.

4. tunti

Hei,
tässä lisää kuvia.
terv. Johanna

- - -

Oppitunti 4: Valon suunta

A. Kuva myötävaloon

Kuva: johannaovaska4a.jpg / "Siniset silmät"
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi: Agfa HDC 100
Polttoväli: ??
Aika&aukko: ??

Olen käyttänyt tätä kuvaa aiemminkin. Tässä nyt esimerkkinä myötävalon
käytöstä. Täytyy myöntää, että alunperin kuvaa ottaessani en valon suuntaa
miettinyt. Näin jälkikäteen voin kuitenkin sanoa, että myötävalo tuo oivasti
esiin Linnean silmien sinisyyden. Näin tuli ikuistettua se, mikä tytössämme
ensinnä yleensä kiinnittää huomion. Soisinpa suunnitelleeni tämän kaiken
ennalta...

Sommittelun puolesta kuvasta löytyy diagonaalia kahteen suuntaankin -
Linnean kädet ja silmät muodostavat mielestäni toisen linjan, ja isän pää,
Linnean kasvot ja olka toisen linjan.

Kiva kuva, josta löytyy usietakin sommitteluelementtejä. Toisto sekä kasvoissa että käsissä, diagonaali, kasvojen ja kästen muodostama kolmio. Ainoa, mitä olisin korjannut on lievän valivalotuksen korjaus ja kuvasta ulos johtavan vaalean raidan yläosassa korjaus.

Kuvassa ei ole mitään turhaa. Ylimäärisen krääsän poistaminen kuvasta parantaa yleensä kuvaa. Pelkistys on usein avainsana parempiin kuviin.

B. Kuva sivuvaloon

Kuva: johannaovaska4b.jpg / "Joulutunnelmaa"
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi: ??
Polttoväli: ??
Aika&aukko: ??

Tarkoituksena oli ottaa tunnelmallinen kuva joulukorttia varten. Kerrankin
todellakin etukäteen suunniteltu kuva. Kaikki aseteltu paikoilleen, turhat
roinat pois, avustaja nostaa Linnean sopivalle kohdalle pöydänreunalle ja
pitää vielä käsistä kiinni, ettei neiti pääse hypistelemään kynttilöitä.
Häiritseväksi yksityiskohdaksi jäi seinässä oleva rinkula Linnean pään
taakse, mutta kuvan reunat ovat sen verran tummat, ettei se onneksi
juurikaan näy.

Sivusta kasvoille lankeava kynttilänvalo tuo Linnean kasvot pehmeästi esiin,
myös pieni käsi näkyy.

Valotuksen säätäminen oli kompromissi. Kynttilänliekit olivat joka
tapauksessa puhkipalaneet. Kuvan reunat halusin tummiksi (kehys ja seinässä
olevan rinkulan piilottaminen), toisaalta vähän vaaleampana
kynttiläasetelman käpyjen pintakuvio näkyi kauniisti.

Sommittelun puolesta kuvasta löytyy diagonaalia ja kolmiota. Tyhjä tila
vasemmalla ylhäällä oli tietenkin "Hyvää Joulua" -tekstiä varten.

Kuva sai hyvää palautetta, mutta haluaisin vielä risut joltakin, joka
tekniikasta ymmärtää.

Kiva kuva tämäkin. Kynttilän lämmin valo sopii tunnelmaan. (tämä kuva kävisi myös valon värin harjoitustyöksi). Sommittelussa voimakkain mielestäni on kuitenkin epäsymmetrinen tasapaino. Aivan pieni apuvalo lapsen varjopuoliin tekisi terää. Esimerkiksi käsi irrallaan pöydällä on vähän orvon oloinen. Tästä enemmän salamatunnilla. Rollover-kuva, vaikka onkin kamalan näköinen, tuo esille ideaa.

Ei kuvassa pahempia teknisiä puutteita ole. Jos haluaa kynttilän ja sen valaiseman kohteen säällisesti samaan kuvaan, niin se vaatii kaksoisvalotuksen ja kuvankäsittelyllä yhdistämisen. Katso alla.

B. Kuva vastavaloon

Kuva: johannaovaska4c.jpg / "Raparperin alla"
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi: ??
Polttoväli: ??
Aika&aukko: ??

Löysin esimerkkikuvan viime kesältä. Vastavalo ei tässä ole varsinaisesti
Linneaa korostamassa, vaan tuomassa esiin raparperinlehden muotoja.

Kuvan tausta on sellainen, että pääsi raparperi vähän venähtämään, kun oli
muita kiireitä (= pikku neidin ilmaantuminen). Haaveilin kauan tästä
kuvauskohdasta ja sitten vihdoin tuli aurinkoinen päivä! Pidän itse kuvan
väreistä ja tummista varjoistakin, ne jotenkin korostavat vehreyttä ja
aurinkoisuutta. Linnea itse sen sijaan on varjossa ja laikukas, mutta se
toisaalta kuuluu "raparperin lehden alla vilvoitteluun".

Sommittelun puolesta kuvassa on vahvaa diagonaalia - ehkä jopa liiankin
vahvaa niin että kuva tuntuu roikahtavan oikealle (vai?).

Tiukemminkin voisi rajata, mutta minusta nimenomaan ympäristön värit,
varjot, heleys tekevät tästä kuvasta kivan. Ehkä nurmikkoa voisi edestä
vähän rajata pois - toisaalta nurmikko on mukavan heleää.

Valotuksen puolesta mennään laidasta laitaan - valkea peite on
ylivalottunut, varjot ihan mustia.

Pidän itse kovasti näistä raparperikuvista, mutta yritän kestää kritiikin
urhoollisesti.

Tunnelmakuva, jonka arvo vain kasvaa vuosien myötä. Ei pahempia puutteita. Keskipäivän valo vain ei ole parhaita mahdollisia. Pieni apausalama voisi tehdä terää ja poistaa vähän tummia varjoja vauvan etupuolelta. Katso rollover iden selventäväksi.

Olisin myös rajannut hieman tiukemmin ja laittanut Linnean noin kultaiseen leikkaukseen ja antanut katseelle suuntaa. Katso alla.

6. tunti

Oppitunti 6: Kuvakulma (Samasta kohteesta 3 kuvaa eri kuvakulmista)

A.

Kuva: johannaovaska6a.jpg / "Linnea keittiössä"
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi:
Polttoväli:
Aika&aukko:

Tämä kuvan tausta on se, että vuoden neitiä kuvailtuani totesin, että suurin
osa kuvistani on melko tiiviisti Linneaan rajattuja. Linnea on kokonaan
irrotettu siitä ympäristöstä, jossa hän elää. Tämän seurauksena syntyi tämä
kuva.

Kuva on otettu kaukaa eli Linnea ei ole pääosassa, vaan osana kotoisaa
ympäristöään. Linneaa on kuvattu myös ylhäältä päin eli näkymää on katsottu
"normaalista aikuisen näkökulmasta". Linnea on kuvattu edestäpäin eli neiti
on tyypillisesti erittäin läsnä.

Mutta kuvauksellisesti tällainen kuva olikin minulle tosi hankala. Tiiviisti
rajatut, pelkistetyt kuvat ovat enemmän minun heiniäni. Milloin tällainen
"dokumenttikuva" on hyvä? Esim. häiritsevää säläähän tässä kuvassa piisaa,
pääkohde on pieni, yms.

Idea on ihan hyvä ja koska lattian, kaappien ja isän katseen linjat kaikki jotavavat Linneaan, niin hänhän selvästi on kuvan pääkohde, vaikka onkin pieni. Mutta Lapsen pienuus ja samalla kuitenkin kesipisteen olo korostuu. Oivallinen kuva sisällön ja sommittelun mielessä. Mutta puutteitakin on. Sama alivalotus joko valotetettaessa tai skannattaessa vaivaa. Katso rollover korjattuna. Sommittelun kannalta kuvan laidoilla olevat häiritsevä sälä vie katseen pois pääkohteesta. Vanha sääntö. ennenkuin painat laukaisinta, käy lävitse pääkohteen reunat ja kuvaalueen reunat. Siellä ei saisi olla mitään häiritsevää. Tällä ohjeella kuvat yleensä paranevat laakista tuplalla. Kuvankäsittelykään ei tässä auta, mutta hieman osviittaa rolloverissa. Katsokaa, miten lapsi suorastaan pomppaa todelliseksi pääkohteeksi, kun häiritsevät elementit poistetaan.

Kotikuvissa kannattaa yleensä olla hieman vieraskorea. Laitetaan paikat vähän paremmin järjestykseen kuin mitä ihan oikeasti ovat. Sotku kuvassa näyttää yleensä paljon pahemmalta kuin luonnossa. Siksi pieni esimanipulaatio on usein paikallaan.

B.

Kuva: johannaovaska6b.jpg / "Vaunuista pilkottaa nenänpää"
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi:
Polttoväli:
Aika&aukko:

Muiden kuvien arvioinnissa näin muistaakseni juttua siitä, miten
valokuvausliikkeissä valmistetut mustavalkokuvat eivät oikein natsaa. Siitä
huolimatta päätin uskaltautua käyttämään tätä kuvaa.

Mitä kuvakulmasta on sanottavaa niin, kuva on otettu hieman yläkantista
("kurkistus vaunuihin"). Kohde on kuvattu sivustapäin ("nukkuvan
poissaolevana"). Rajaus on todella tiivis (ainakin edelliseen kuvaan
verrattuna) ja keskittyy poimimaan vain muutaman yksityiskohdan kasvoista.
Vaunun ja peittojen kankaat muodostavat kehyksen kasvoille. Sommittelussa on
löydettävissä diagonaali.

Vaalensin tätä kuvaa hieman PaintShopProssa.

Tässä osoitus siitä, kuinka äidin katse on sokea (kts. 2. tunti arviot). Jos minulta kysyttäisiin, mitä kuva esittää, niin ensimmäinen vastaus olisi pikkuinen porsas nukkuu vaatteiden seassa. Vain kärsän pää ja silmä näkyy.

Mustavalkokuvan idea on tuoda muoto esille sävyeroin. Tässä niitä ei oikein ole, joten lapsi hukkuu peittojen sisään. Tällaista kuvaa voi yrittää myös värittää, jolloin pää kohde voidaan erottaa muista värin avulla. Katso rollover. Tosin tässä porsasmaisuus vain lisääntyy ainakin tässä värityksessä.

Etualan tumma kehys on ongelmallinen. Se sopisi paremmin toiste päin.

Muuten idea on mainio ja sommittelussa on tajua. Olisin nostanut kameraa hieman ylemmäksi, jotta kasvojen muoto näkyisi paremmin ja samalla porsasmaisuus häviäisi.

C.

Kuva: johannaovaska6c.jpg / "Into"
Kamera: Canon EOS 500N
Filmi:
Polttoväli:
Aika&aukko:

Tässä taas kuvakulma on aivan suoraan ylhäältä päin. Erittäin tyypillinen
näkymä tämäkin, Linnea pyörimässä jaloissa. En pitäisi tätä kuitenkaan
mitenkään "alentuvana", vaan pikemminkin realistisena näkymänä aikuisen
näkökulmasta...

Ja hei vaan kaikille, minäkin olen kuvassa, tai ainakin jalkani. Itse
asiassa tarkoituksella. Käytyäni läpi Linnean ensimmäisen vuoden kuvasatoa,
havahduin siihen, että Linnean elämässä ei näytä olevan kuin isä. Sen
jälkeen on tullut kova tarve tunkea itsensäkin kuvaan - tavalla tai
toisella. Taitaa vain näyttää lähinnä kuvausvirheiltä tai hölmöltä
kikkailulta.

Muuten kuvassa on taas salaman aiheuttamaa tummuutta. Turhaa roinaa on
valkoinen rätti pöydällä ja kuvaajan jalat. Sommittelun puolesta pääkohde on
diagonaalissa ja löytyy paljon diagonaalia rikkovia pystysuoria linjoja -
ehkä vähän liikaakin linjoja?

Kohteen ilme on minusta osuva (mutta olen tietenkin erittäin puolueellinen).
Intoa löytyy silmistä ja vielä kielikin pitkällä... kuin pikkuinen
koiranpentu. (Kaikki eivät tykkää, kun pieniä lapsia verrataan koiriin,
mutta niissä on kyllä paljon yhtäläisyyksiä...)

Kaiken kaikkiaan Linneaan liittyvien kuvien kuvakulmista sanoisin, että
useimmiten tulee kuvattua jonkin verran yläviistosta - etenkin jos kuvaa
ilman avustajaa. Joskus onnistuu pääsemään samalle tasolle, mutta
alaviistosta kuvaus ei kyllä onnistu ilman avustajaa - tai sitten tilanne on
niin kriittinen, ettei kuvaamaan ehdi (esim. neiti kiipeämässä yksin
portaita). Yleensä kohde on tulossa vauhdilla kohti kameraa, jossen onnistu
kuvaamaan salaa.

Erilaiset kuvakulmat ovat aina piristäviä. Kuvassa on tosiaan mukava diagonaalisommitelma. Jos äidin jalat kuuluvat sommiteluun, niin olisin laittanut ne sitten kunnolla mukaan. Nyt ne lähinnä häiritsevät. Samoin rätti pöydällä. Myös tätä kuvaa vaivaa alivalotus, mikä näkyy sottaisina väreinä vaaleassa päässä. Erilaisia pikku korjailuja rolloverina.

Kaiken kaikkiaan piristäviä kuvia. Tekniikassa ja kuvan kaikkien osien näkemisessä on vielä aloittelijalle tyypillisiä puutteita, mutta kuvajan halu etsiä erilaisia kuvakulmia ja lähestymistapoja paikkaa paljon näitä puutteita. Tekniikkaa on helpompi oppia kuin näkemystä.