Tehtävä 1

Sankarivainajien muistopatsas.

Kolmen kuvan sarja erilaisilla valotuksilla peräkkäin kuvattuna 28.10.2000 klo
10
Kuvattu Canon PowerShot 20 kameralla ilman salamaa tai muita apuvälineitä, kuvat
pienennetty Corel PhotoPaint 9 ohjelmalla, ei käsitelty mitenkään muutoin.

Tummasävyinen kuva alivalotettu ? 2 aukkoa

Kuvaan muodostuu silhuettimaisia piirteitä, dramatiikkaa puolison lähtiessä
sotaan. Taivaalla näkyvissä synkentyviä pilviä. Kohteessa hiukan yksityiskohtia
näkyvissä muotojen hahmottamiseksi.

Kaikki totta, mitä kuvaaja sanoo. Tehtävän annon mukainen.

Normaalivalotus kameran mittarin mukaan.

Yksityiskohdat näkyvissä selkeästi. Taivas ylivalottunut, antaen kuitenkin
neutraalin taustan henkilöhahmoille.

Tämä on ns. "oikein valotettu"

Vaaleasävyinen ylivalotettu + 2 aukkoa.

Kuva pehmeämpi, pastellinomainen. Kohde ei kuitenkaan ole valottunet niin paljoa
että yksityiskohdat olisivat hävinneet, varsinkin teksti on selkeästi
luettavissa. . Vasemmalla olevassa kuusessa myös erotettavissa yksityiskohtia.

Sanoisin, että ylivalotettu. Mikään kuvassa oleva kohde ei olisi vaatinut näin paljon valotusta. Näyttää teknisesti, että valotuksella on väliä, mutta ilmaisu ei tarvitsisi näin ronskia ylivalotusta.

__________________

Kuvauskohde on ulkona oleva suurehko esine. Kuvausajankohta pitää valita
vallitsevan valon mukaan. Mikäli haluaa dokumentoida patsaan yhdellä kuvalla ei
kuvaussuuntaa eikä näin ollen taustaa voi valita. Mielenkiintoiset variaatiot
aiheesta on löydettävissä kuvata se pimeän aikaan jolloin patsas on valaistu,
tai talvella jolloin lumi ja huurre tuovat uuden ilmeen.

Se on totta. Jokaisesta aiheesta löytää paljon variaatioita, kun vuoden ja vuorokauden aika muuttuu.

2. oppitunti

a. Kuva on Kodacrome 200 dia, kuvattu käyttäen Nikon FE kameraa ja Nikon
35 - 80 zoomia. Kuva skannattu Canon 2700 diaskannerilla.

Tehtäväksi annon mukainen kuva. Vaalea kukka irtoaa tauta paitsi syväepäterävyyden myös kirkkaus- ja värieron vuoksi. (Katso oppitunti 11). Kukka ei ole kaikkein kuvauksellisimmassa vaiheessaan olleessan puolivälissä avautumista. Usein kohde, ei kuvaaja, määrää parhaan mahdollisen kuvaushetken. Mutta kuten sanottu, ihan tehtävänsä täyttvä kuva.

b. Kuva on otettu em. Nikon kameralla käyttäen Konica 400
värinegatiivifilmiä. Kuva skannattu 10 x 15 kuvasta HP 4100
tasoskannerilla. Valon riittävyys on ongelma haluttaessa sisätilassa
suurta syvyysterävyyttä eikä lisävalaistusmahdollisuutta ole.

Miljööhän on tässä tärkein. Himmennin tappiin, kamera jalutalle ja antaa palaa. Jos liikkuvat ihmishahmot ovat epäteräviä, niin se vain lisää kuvan kiinnostavuutta. Ohjeen mukainen kuva.

c. Kuvattu Canon S20 digitaalikameralla siten että pitkän valotusajan
kuluessa appelsiini on vierinyt kuva-alasta.

Tässä kuvassa pitäisi ehdottomasti olla tumma tausta, jotta idea tulisi kunnolla esille. Siis vaalea kohde jättää tummaa taustaa vasten vauhtiraidat.

d. Kuvattu lentonäytöksessä Nikon FE kameralla käyttäen normaalioptiikkaa.
Käytössä Konica 200 negatiivi ja kuva skanattu 10 x 15 kuvasta HP 4100
skannerilla. Matalalla nopeasti lentävät koneet ovat haaste kuvaajalle (ja
kameralle).

Tässä kuvassa on vauhtiraidat, mutta ne ovatkin savujuovia. Lyhyt aika on ihan paikallaan. Kuva ohjeen mukainen kuva. Valitettavasti vain taivas oli valkoinen. Sinistä taivasta vasten toimisi paljon paremmin. Katso rolloverkuvassa vähän ideaa asiasta.

3. tunti

3a) Kuvaan on otettu ison sairaalan laajasta piha-alueesta. Kuvattu
Kodacrome 200 diafilmille käyttäen Nikon FE kameraa ja 35 ? 80 mm zoomia
laajakulma-asennossa. Skannattu Canon 2700 diaskannerilla.

Syväterävyyttä riittää. Olisin laittanut selvästi vaaleamman version. Katso rollover.

3b) Valkoiset ruusut kukkivat viime kesänä pihamaallani. Taustana on
taivas ja hiukan valkoisia poutapilviä, mutta myös vastavaloa. Kuvauttu
negatiiviville ja skanattu "kymppikuvasta". Kamera Nikon FE ja Tamronin
80 ? 210 zoom.

Harjoituskuvana toimii, mutta itse pääkohde on turhan tumma. Ei ole oikein ruusun ideaa. Katso taas korjaus.

4. tunti

4a) Vahva myötävalo panee kuvauskohteen silmät kovalle koetukselle.
Taustalla olevan metsän ja pellon yhtymäkohta sattuu vähän ikävästi lähelle
kaulan kohtaa. Kuvattu Agfa 1280 digitaalikameralla SmartMedia
muistikortille. Kamerassa ei ole kovinkaan paljon säätömahdollisuuksia
kuvaustekniikkaan liittyen.

Myötävalo tuo esiin lähinnä värin, kun tässä olisi esimerkiksi karhun muoto paljon kiinnostavampi. Yleinen myötävalon ongelma, eli siristävät silmät on tässä mielestäni kääntynyt suorastaan eduksi. Pojan ilme on kuvaan sopivan muikea. Ehkä menisi kuitenkin paremmin opetuskohtaan: älä ota kuvaa näissä valaistusolosuhteissa.

4b) Pojat poseeraamassa kesäisenä päivänä aitan rappusilla. Kuvattu Agfa
1280 digitaalikameralla. Kuvan sivuvalo saa aikaan voimakkaita kirkkaita
ja tummia kohtia

Sivuvalo piirtää muotoa, mutta kovana sille käy helposti kuten tässä. Tallennusvälineen dynamiika ei riitä koko sävyalalle. Kuvassa on sekä puhkipalaneita että umpimustia alueita.

4c) Myös järven pinnasta heijastuu kevyen pilviverhon takana olevaa
auringonvaloa. Kuvattu Agfa 1280 digitaalikameralla.
Silhuetti on ehdottomasti oikea ratkaisu. Jos poikien naamat haluaa näkyviin, niin järvi palaa puhki ja tunnelma latistuu. Oksat ovat klassinen ja yleensä toimiva kehys kuvalle.

5. tunti

5a) Voimakas aamupäivän aurinko valaisee köysilaskeutujaa. Kuvattu Canon
S20 digitaalikameralla.
Valo on jyrkkää, tässä vain on se ongelma, että laskeutujan varjossa oleva osa sulautuu talon varjoon ja valossa oleva osa taivaan valoon. Pitäisi olla juuri toisin päin. Miten sen tässä toteuttaa, onkin jo toinen asia. Jos laskeutuja tulisi auringon valaisemaa seinämää alas, niin se toimisi tai sitten hänen pitäisi olla alempana niin että aurinko vielä valaisee hänet. Tällaisten kuvien valojen käyttö on monesti aika kimuranttista. Vain näppäämällä asiat harvoin loksahtavat kohdalleen.

5b) Pehmeästi läheisestä ikkunasta siivilöityvä auringonvalo valaisee
orkidean. Kuvattu Canon S20 digitaalikameralla. Kamerassa ei ole aika tai
aukkosäätöjä. Ainoastaan valotuksen korjausmahdollisuus +- 2 aukkoa.

Kaunis harmooninen niukka värimaailma. Kukkien muoto piirtyy hyvin esille. Alas olisi pitänyt saada heijastamalla lisää valoa, jotta oksat ja lehdet olisi saatu vihreiksi. Asetelmien hieno valaisu vaatii yleensä uskomattoman paljon vaivaa, jotta tulos olisi luonnollisen näköinen.

5c) Halogeenilampun valossa Nikon kameralla kuvattu nasta. Apuna on ollut
Nikon palje, jolloin päästään suureen suurennussuhteeseen. Ogjektiivinä
Nikkor 50 mm himmennettynä aukkoon 8. Syvyysterävyys on
suurennussuhteesta johtuen pieni. Kuvattu Kodacrome 200 diafilmille joka on
päivänvalofilmiä. Mitään suotimia värilämpötilan korjaamiseksi ei ole
käytetty joten valkoisesta nastan muoviosasta on tullut kellanruskea.

Värimaailma sopii tähän kuvaa. Ei väärä väri aina ole virhe. Kuvassa on hauska heijastus, joka olisi tuonut sen kuvan kaipaamaan sommitteluelementin, jos kuva olisi pystykuva. Nyt reunoilla on turhaa tyhjää. Valo tulee vasemmalta, jolloin nastan piikin oikea reuna jää saman sävyiseksi kuin tausta. Pieni valkoinen paperi oikealla kuva-alan ulkopuolella antaisi kiillon nastan oikeaan puoleenkin, jolloin se irtoaisi tautasta.

5d) Talvinen iltapäivä. Kuvassa aavistus sinertävää viileyttä Canon S20
digitaalikameralla kuvattuna.

Talviseen metsään sopii hyvin sininen värivivahde. Suurin osa metsäkuvista vain on tällaisia ryteikköjä, joissa ainakin esteettiset arvot ovat aika vähissä. Käy väri-ja valoharjoituksesta, muuten menee ryteikköosastolle.

5e) Näyttelyesineessä (vai sanotaanko että asusteessa) toinen olkapää on
katosta tulevan valospotin ansiosta kellertävä kun taas toinen olkapää saa
läheisestä ikkunasta luonnonvaloa. Kuvattu Canon S20 digitaalikameralla.

Eriväriset valot antaat tälle kuvalle hauskan rytmin. Samoin ulkona olevan puun ja puvun muodostama epäsymetria. Valot ulkona ja sisällä mukavasti tasapainossa. Onnistunut kuva.

6. tunti

Molemmat ideat toimivat. Valon ja varjon vaihtelu antaa elävyyttä kuvaan ja eri kuvakulmat ja koot valottavat otusta monipuolisesti. Ei tämä valokuvataiteen historiaan jää, mutta ihan toimiva harjoitustyö.

"Lemmikki" pysyi hiljaa paikallaan koko kuvauksen ajan. Valoon on haettu
elävyyttä sen siivilöytyessä puiden lehvästön lävitse. Kuvattu Canon S20
digitaalikameralla.

7. tunti

7a Sommitelma seisoo tukevasti maassa. Männyn runko on melko vahva.

Moniakin sommittelun elementtejä. Kolmiota, diagonaalia, toistoa. Näissä äärimmäinen syväterävyys olisi poikaa, mutta automaatilla se aina onnistu.

7b Epäsymmetristä sommittelua on haettu koivun rungosta.

Tällaisia hauskoja yksityiskohtia kannattaa etsiä. Ehkä kuvakulma hieman enemmän oikealta olisi toiminut paremmin. Pieni täytesäläm olisi antanut vähän valoa vasemmalla olevaan lähes umpimustaan osaan. Jää vähän tunne, että tästä aiheesta olisi hieman suuremmalla vaivalla saanut enemmänkin irti.

7c Symmetriaa edustaa koivukuja.
Kaikki kuvattu Canon S20 digitaalikameralla. Kamerassa ei ole mahdollista
säätää aukkoa tai aikaa. Valittavana on kuitenkin erilaisia
valotusohjelmia. Nämä kuvat on kuitenkin kuvattu täydellä automatiikalla

Näkemystä tässäkin kuvassa. Olisin kiertynyt hieman oikealle siten, että häiritsevä taivas olisi häipynyt ja taustalla olisi vain vihreät kuuset.

9. tunti

9a Salamakuva kivettyneestä linnusta. Kuvattu Canon S20 digitaalikameralla
hämärässä valaistuksessa käyttäen omaa pienitehoista salamaa.

Kameran oma salama ainoana valona antaa tällaista jälkeä. Lattea valo, jyrkät varjot takana, huono valojakauma. Monesti vain vaihtoehdot ovat vähissä. Joko otat tällaisen kuvan tai et ota kuvaa lainkaan.Kun kohde on paikoilaan, niin vallitsevan valon ja pienen jalustan käyttö on monesti parempi ratkaisu.

9b Täytesalaman avulla on pyritty saamaan veteen syntyviin kupliin
kolmiulotteista syvyyttä sekä pysäyttämään veden liikettä. Kuva on otettu
illalla kohteen ollessa varjoisassa paikassa. Canon S20 ja kameran oma
salama.

Tässä salama toimii juuri toivotulla tavalla. Diagonaalisommittelu vielä antaa mukavasti vedelle lisäliikettä.

10. tunti

:

10a Talven riemuihin varmasti sisältyy lumiukon tekeminen. Kuvattu Nikon FE
kameralla 35 ? 70 zoomia käyttäen. Filminä Konica 200 värinegatiivi.
Skannattu "kymppikuvasta" HP ScanJet 4100 C skannerilla.

Talvella valo varsinkin pilvisenä päivänä on aika onnetonta noin valokuvan kannalta. Hyvin latteaa ja muotoilematonta. Tämän kuyvan suurin ansio onkin muiston säilyttäminen. Sommittelu on tasapainoinen, jopa vähän tylsän oloinen. Kaikki kolme elementtiä saman kokoisina jotenkin syövät toisiaan. Laajakulmalla olisi voinut ottaa joko lumiukon tai lapsen pääkohteeksi. Mutta ohjeen mukainen kuva toki on.

10b Talven harmeja lienee lumi, ainakin jos se sataa juuri kukkimaan
alkaneiden krookuksien päälle. Kuvattu Konica 200 negatiiville ja
skannattu "kymppikuvasta" HP ScanJet 4100 C tasoskannerilla.

Kuvan ansioita on niukka kahden värin sävymaailma. Pikkuinern apusalama olisi nostanut vähän tummimpia varjoja esiin, mutta niin että päivänvalo olisi päävalo. Apusalaman käyttö hallitusti vain on monilla automaattisilla kameroilla mahdonta. Kuvassa on kuitenkin sellaita ideaa, jota on toivoisi enemmänkin näiltä kurssin harjoituskuvilta.

11. tunti

11a Kohde on saatu erottumaan vihreästä taustasta valaisemalla se
salamalla.

Toimii. Vähän harjoituskuvan oloinen ilman muita ansioita, mutta täysin ohjeen mukainen kuva.

11b Pajunkissojen tausta on epäterävä. Kamerassa ei ole mahdollista säätää
himmennintä syvyysterävyyden pienentämiseksi.

Samat sanat. Digikameran ongelma on suuri syväterävyys. Tietenkin vain silloin, kun sitä ei tarvita. Se johtuu filmiä pienemmästä kennon koosta.

11c Kevään leskenlehdet kurkistavat muutoin vielä ruskeasävyisen ruohikon
läpi.

Tässä on jo sommittelua ja ideaa. Ötökkä kukassa antaa hauskan pisteen iin päälle. Tosin se voisi olla jossain muussa kuin ihan reunakukassa. Taas hyvin ohjeen mukainen.

Kaikki kuvat otettu Canon S20 digitaalikameralla. 12 a ja c käyttäen
kamerassa olevaa pitkää valotusohjelmaa. Muutoin kamerasta ei ole
saatavissa tietoa ajasta ja aukosta.

12a) Nyrkki on puhunut, tosin vain hiekkasäkkiin. Taustan laudoituksen
puunsyykuviot tehostaa liikkeen suuntaa.

Vastavärit punainen ja sininen muodostavat hyvän kontrastin. Pelkistetty kuva, jossa on ideaa.

(

12b) Liike-epäterävyyttä sekä kohteissa että taustassa. Syöksytään
vauhdikkaasti.

Seurattu kameralla, jolloin maastossa on liikettä, samoin osassa sotilaita, mutta kuvan keskellä kaksi solttua ovat teräviä. Liikkeen tuntu on käsin kosketeltävissä. Hyvä kuva. Olisin rajannut vielä rohkeammin vaakaan. Osa valkoisesta taivaasta olisi näin saatu pois. Katso alla.

12c) Peruuttaako Nikko olohuoneen lattialla? Tosiasiassa liike oli
kuitenkin eteenpäin.

Vaalea tausta ei oikein toimi. Vaihtiviivat tulevat paremmin tummaa taustaa vasten. Tekninen harjoittelukuva, eikä oikein onnistunut edes siinä.

12d) Ylimääräisenä liikekuvana liikettä ilman vauhtiviivoja. Tallaisessa
kuvassa vaarana on lipun jähmettyminen epämääräiseen asentoon. Lippu joka
tapauksessa hulmuaa tuulessa. Sinivalkoisia sävyjä kerrakseen.

Lippu on toisaan jähmettynyt. Jos lippua ei tietäisi liehuvaksi, niin kuvasta sitä ei voisi päätellä. Mutta tieto lisää paitsi tuskaa, niin myös kuvan sisältöä.

Lopputöitä.

Lopputyökuvat otettu Canon PowerShot S20 kameralla.

Valo pintarakenteen muovaajana. Ensimmäinen kuvapari mitalista. Sivuvalo
(tässä tapauksessa yläpuolelta) tuo esiin kolmiulotteisuuden. Myötävalo tuo
esiin kohokuvion ääriviivat vaikka kullanvärisestä metallista löyty onkin
kauttaaltaan samanvärinen.

Kolikot ym. metalliesineet muuttuvat dramaattisesti valon suunnan ja laadun vaihtuessa. Ylläoleva kuvapari on hyvä esimerkki. Niitä häiritsee tosin hieman valon epätasainen jakautuminen, jota olisi voinut auttaa viemällä valolähteen kauemmaksi ja etsimällä sellaisen kulman valolle, että valo ei joudu kiiltokulmaan missään vaiheessa. Nyt esim. ylempi kuva on oikealta ihna eri tavalla valotettu kuin vasemmalta ja alemmassa taas ongelmia on vasemman yläkulman suhteen.

Idea on hyvä valon laadun merkityksestä, mutta toteutus on jäänyt teknisesti vähän puolitiehen. Mitalit kuvataan yleensä kankaan päällä. Se antaa mitalille enemmän arvokkuutta kuin laminaatin makuinen pinta.

Toisessa kuvaparissa perunalastu. Suora salamavalo valaisee kohteen
tasaisesti jolloin perunalastun ominaisuudet eivät pääse näkymään. Taustan
mustavalkoisuus ei sekään lisää huokutusta tuotteen maistamiseen.
Jälkimmäisessä kuvassa on pyritty esittelemään rapean ilmava tuote.

Jos halutaan pintaa mukaan, niin sivuvalo on ainoa mahdollisuus. Kuvaparissa on esimerkkinä ihan toivoton valaistus ja siitä vähän parannettu versio . Alemmassa kuvassa aukko on niin suuri, että jopa tässä syväterävyys loppuu kesken. Toimii esimerkkikuvana, mutta en ihan vielä lähtisi tarjoamaan alempaakaan kuvaa Taffelille mainoskuvaksi. Tuotekuvaus valoineen on vaikeaa, mutta ehkä siitä joskus jatkoursseilla enemmän.