Aiheekseni valitsin 8 v ja kulttuuri.

Lähiympäristöä parempaa kuvausprojektia ei ole.

Kamerani on Canon Eos 500 N. Objektiivina näissä kuvissa 75-300. Filmi Fuji
400 asa. Paperikuvat Ifi . Kuvien skannauksen kanssa minulla oli
ekakertalaisena ongelmia.

Olisi kiva tietää kunkin kuvan polttoväli ja valotusaika. Ainakin suunnilleen. Silloin niitä oppisi hallitsemaan paremmin.

Antaa aiheesta yleiskäsityksen. Aina menossa ja mitä ihmeellisimpiä
projekteja.
- kuvassa olen pyrkinyt käyttämään auringon antamia varjoja tehokeinona.

Hauska kuva. Teknisesti jyrkän valon ongelma. Valokohdat puhkipalaneet ja varjokohdat umpimustia. Valkoinen tukka päivänvalossa on aina ongelmallinen. Sen kohdalla on yleensä täysin sävytön valkoinen läikkä. Tälle kuvalle tekisi täytesalama höpöä, mutta siihen aiheeseen palataan vähän myöhemmin. Vaika tässä tehtävässä ei ollut aiheena rajaus, niin en malta olla puuttumatta siihen. Aiheena lienee poika katolla eikä auto katoksessa. Rajataan turha pois.

Kuva 1c Omenapuussa , omenasuussa.
-kuva valoitettu taivaan mukaan , olen pyrkinyt saamaan vähän jännitystä ja
kielletyn hedelmän makua kuvaan

Ohjeen mukaan tehty kuva. Valitettavasti pääkohde, eli pojan ja omenan suhde ei oikein irtoa kuvasta. Ainakin yhden omenan pitäisi näkyä jossain silhuettina. Mutta kuten sanoin, teknisesti ohjeen mukaan tehty kuva, eli sitä mitä haettiin.

Kuva 1d Lepotauko katolla.
-kuvassa olen pyrkinyt saamaan sävyjä mustiin vaatteisiin. Taustan kauniit
ruskavärit ovat hävinneet mutta kohde on hyvin esillä.

Olisi voinut valottaa vieläkin enemmän, jotta edes vähän vaatteiden struktuuria olisi tullut näkyviin. Tässä kuvassa tulee vamasti värinegavedoksen perusonglema esiin. Valotuskone ei suostu tekemään tästä vaaleampaa, vaikka kuinka ylivalottaisi. Valitettavasti. Ratkaisu ilman apusalamaa (ei kysytty tässä tehtävässä) olisi dian käyttö, jossa taas on omat onglemansa tämän kurssin kanssa. Selkeästi kuitenkin näkee, että perusidea on taas oivallettu.

Omat lapset on mainio teema. On ainakin motiivia ottaa kuvia. Syväepäterävyyttä on. Kuvassa kärki alhaalla oleva kolmio toistuvana sommitteluelementtinä.. Se tekee kuvasta epävakaan, mikä tässä yhteydessä voi olla suorastaan toivottavaa. Vaatteiden varjot tuppaavat jäämään umpimustiksi näissä mv-kuvissa. MV-kuva on tietyllä tapaa säälittömämpi kuin värikuva. Sävyjen pitää olla kunnossa, kun väri ei anna kuvassa anteeksi.

Vauhdikas kuva, mutta kyllä poika hukkuu kuvassa risukkoon. Liike on pysähtynyt, mutta kuvassa piti olla liike-epäterävyyttä. Etualan tumma kivi vie turhaan huojmiota itseensä. Mustavalkoisuus ei tässä kuvassa ole mitenkään edukseen. Tällaiseen suosittelen kyllä väriä, jotta saa elävyyttä kuvaan.

Liike pysähtyy ääriasentoonsa. Diagonaalisommittelu tekee kuvasta jäntevän. Melkein kaikkien vähänkin onnistuneempien kuvien takana on jokin klassinen sommittelu ja epäonnistuiden takana ei mitään. Katsokaapa vain. Parrun yläosan vaaleus vie katseen pois kuvasta. Katso rolloverina reunoista tummennettu versio.

Piti olla pieni syväterävyys. Ei se hirveän pieni kuitenkaan ole. Kuva toimisi paremmin, jos pojan juoksusuunta ja laiturin suunta olisvat vastakkaiset, eli poika juoksisi oikealta vasemmalle. Näin syntyisi vastakkaisten linjojen jännite. Kun poika on lähes silhuetti, niin kokonaan vaalea tausta toimisi paremmin. Oikean reunan reunan risut eivät ole kehys vaan selkeät häiritsevä elemennti kuvassa.

Perinteinen aihe: kuva kuvaajasta. Pilvinen päivä antaa suunnilleen myötävalon kaltaista valoa, mutta eihän se ihan tehtävän toimeksiannon mukaista ole, eikä erityisesti tue ilmaisua tässä. Epämääräinen, lähinnä ruma tausta ei mitenkään paranna kuvaa. Syvyysepäterävyys olisi nyt poikaa. Katso rollover. Ideana sinänsä hauska. Poika piiloutuu pipon ja kameran taakse, mutta toteutus vielä vähän puolitiessä. Olisin ottanut paljon enemmän lähikuvana.

Kuva sivuvaloon? Tässä kuvassa poika on epäterävä ja kuvaruutu on epäterävä, joten mikähän mahtaa olla pääkohde?

Vastavavalo onkuvaajan paras ystävä. Kolmiosommitelma kruunaa onnistuneen kuvan. Kun poika käyttää tummia vaatteita, niin vastavalon varjossa ne ovat väistämättä sävyttömät. Tässä idea on kuitenkin muualla kuin vaate-esittelyssä. Etualan vaalean epäterävän olisin kuitenkin rajannut pois. Katso korjausehdotus alla, josta kaksi eri tummuusversiota rolloverina. Kumpi on parempi, on jo makuasia.

Jyrkkää valoa. Valon ja varjon vaihtelu sopii hyvin tähän kuvaan. Pojan eteenpäin suuntautuva asento tekee mukavan diagonaalisommittelun. Katsekontaksit antaa yleensä kuvalle meilenkiintoarvoa, niin tässäkin. Vaikka tilanteet menevät nopeasti, niin kokenut ammattilainen hakisi sellaisen kuvakulman, että pojan vaaleat osat erottuisivat tummasta taustasta ja päinvastoin. Katso ideaa kuvankäsittelyn kienoin toteutetusta rolloversista.

Kiva kuvakulma ja lämmin valo sopii tähän hyvin. Ongelma on vain siinä, että vaahto ja amme mielletään valkoiseksi, joten niiden näkyminen ruskean punaisina saa miettimään mahtaako poika kylpeä rikkihapossa. Kun ne muutetaan kuvankäsittelyssä vaaleiksi ja poika saa pitää värinsä, niin kuvan luonne muuttuu. Nyt ollaan lämpimässä vaahtokylvyssä vedessä. Katso rollover.

Salamalla päin näköä. Jyrkät varjot, tausta tummenee kuin salamakuvissa yleensä, koiran asento huono, häntä epäluonnollisen näköinen. Kuvaajalle rakkaasta eläimestä otettu kuva näkyy ulkopuoliselle vain sarjana kuvausvirheitä. Tämä on kuvaajan aina syytä huomata.

Yleisesti ottaen voi sanoa, että normaali ihmisen kuvakulma koiraan on harvoin paras mahdolinen. Tässäkin heitäytyminen rähmälleen ja kuva sammakkoperspektiivistä olisi antanut ihan toisenlaisen tuloksen. Kuka on väittänyt, että kuvat tulevat helposti ja ilman uhrauksia?