Valokuvailmaisu - tehtävä 1.

Kamera on digitaalinen: Nikon Coolpix 990.

1. Tämä on härmämalikka (Lepista nebularis) kuvattuna matalalta. Edestä
heijastuu pilvinen taivas sienen lakista. Lakin reuna on palanut aivan
valkoiseksi (oikea väri vaalean beige), vaikka kuva on otettu
itselaukaisimella ja olen itse mennyt sienen taakse/ylle tarkoituksenani
varjostaa. Spotmittari antaa lakin vaalealle reunalle 1/60 s samlla
aukolla, kun en varjosta. Lakin alla on hirveän pimeää, joten olen
asettanut kaksi alumiinifolita heijastamaan valoa sinne. Järkevämpi
mittaustapa tässä tapauksessa olisi varmaan ollut joku enemmän integroiva
kun spotmittaus. Lopputulos on siedettävä, muttei lainkaan hyvä. Näin
vaikeita otoksia en normaalisti edes yritä.

DSCN1931.JPG - StefanJakobsson1a-valokuvailmaisu.jpg
CAMERA : E990V1.0
METERING : SPOT
MODE : A
SHUTTER : 1/3sec
APERTURE : F7.2
EXP +/- : 0.0
FOCAL LENGTH : f9.0mm(X1.0)
IMG ADJUST : AUTO
SENSITIVITY : ISO100
WHITEBAL : AUTO
SHARPNESS : AUTO
DATE : 2000.10.08 13:25
QUALITY : FULL NORMAL

Digikuvan etuja. Joissakin kameroissa kuvan tekniset tiedot tallentuvat kuvan mukana eikä niitä tarvitse kirjoittaa ylös. Kätevää. Minusta kuvien paikkaa olisi vonut vaihtaa, niin ne olisivat paremmin tehtäväksi annon mukaisia. 1 on vaaleinen osien ja 3 tummien osien ehdolla ja 2 koko sävyalaa hyödyntäen. Onkohan kuvaaja samaa mieltä? Aihe on mielenkiintoinen, ehkä talvella hieman hankala koko kurssin kestäväksi teemaksi. Korjaukset ovat taas Photoshopin insinöörien näkemyksiä. Minusta tällä kertaa parantavat kuvien sävyjä, vaikka aika lähellä ovatkin alkuperäistä kuvaa. Katsokaa tarkkaan, niin näette eron.

2. Tämä on harvinainen haavanarinakääpä (Phellinus populicola).
Spotmittarilla on tähdännyt kaikkein pimeimpään koloon kääpien välillä.
Päivä on aurinkoinen mutta suoraa aurinkooanvaloa ei pääse tähän paikkaan.
Jos olisin valoittanut suurimman lakin yläpinnan mukaan olisi luultavasti
pillipinta jäänyt alivalotetuksi. Tämä on kohtuullinen kuva, mutta kuten
aina (ainakin minun) makrokuvauksissa taivaan heijastukset aiheuttavat
ongelmia. Ylemmän lakin reunavuöhykket ovat ongelmallisia heijastusten takia.

DSCN1861.JPG - StefanJakobsson1b-valokuvailmaisu.jpg
CAMERA : E990V1.0
METERING : SPOT
MODE : A
SHUTTER : 1/1sec
APERTURE : F4.1
EXP +/- : 0.0
FOCAL LENGTH : f9.1mm(X1.0)
IMG ADJUST : AUTO
SENSITIVITY : ISO100
WHITEBAL : SUNNY
SHARPNESS : AUTO
DATE : 2000.10.06 14:12
QUALITY : FULL NORMAL

3. Sienikuvauksessa ei tarvitse juuri koskaan ylivalottaa mittarin sanomaan
verrattuna (alivalotus on melkein sääntö). Tämä vehmersalmelainen
Russula-rohvessori (Russula=hapero) esiintyy kuitenkin niin ongelmallisessa
valossa, että tässä on ollut pakko lisätä 1.3 aukkoa, jotta naama olisi
suunnileen oikein valotettu. Muut osat sitten kärsivät. Ei tälläkään
kuvalla voiteta valokuvuskilpailuja.

Ei varmaan voiteta, mutta tehtäväksi anto on oivallettu.

DSCN1401.JPG - StefanJakobsson1c-valokuvailmaisu.jpg

CAMERA : E990V1.0
METERING : MATRIX
MODE : P
SHUTTER : 1/88sec
APERTURE : F4.4
EXP +/- : +1.3
FOCAL LENGTH : f23.4mm(X1.0)
IMG ADJUST : AUTO
SENSITIVITY : AUTO
WHITEBAL : AUTO
SHARPNESS : AUTO
DATE : 2000.09.02 16:25
QUALITY : FULL NORMAL

 

Tehtävä 2a: Pieni aukko
Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) istui eräänä kesäkuisena aamuna mökin keinun reunalla miettimässä miten alas pääsisi. Puun mustat täplät lienevät pyrenomyceettejä, jos välttämättä sieniä haluaa nähdä. Etäisyys muistaakseni 3-4 cm, pieni aukko, terävyysalue näkyy hyvin puun vuosilustoja pitkin. En oikein tiedä mikä olisi ollut tälle kuvalle paras valotus. Tällaisilla otuksilla ei ole tapana istua paikallaan kuin tatit odottamassa että heijastusjärjestelyt on trimmattu valmiiksi.

DSCN0136.JPG
CAMERA : E990V1.0
METERING : MATRIX
MODE : A
SHUTTER : 1/65sec
APERTURE : F10.1
EXP +/- : 0.0
FOCAL LENGTH : f19.6mm(X1.0)
IMG ADJUST : AUTO
SENSITIVITY : ISO200
WHITEBAL : AUTO
SHARPNESS : AUTO
DATE : 0000.00.00 00:00
QUALITY : FULL FINE

Mode-kohdassa A tarkoittaa Aperture, ei Auto.

Lähis makrolla, jolloin syväterävyys ei koskaan ole kovin pitkä.

Tehtävä 2b: Iso aukko
Keltaryhäkäs (Cystoderma amianthinum) suurimmalla aukolla mitä saa tällä (maksimi)polttovälillä. Vain keskimmäisin lakki on terävä. Tylsä perinteinen kuva, jonka avulla tätä lajia ei voi erotta lähilajeista. Jalka oli niin syvälle upotettu kynsisammaleisiin ettei siihen saatu valoakaan heijastettua ilman että se olisi näkynyt kuvassa. Tämä olisi filmin haaskausta jos käyttäisin filmiä.

DSCN2107.JPG
CAMERA : E990V1.0
METERING : MATRIX
MODE : A
SHUTTER : 1/16sec
APERTURE : F4.0
EXP +/- : 0.0
FOCAL LENGTH : f23.4mm(X1.0)
IMG ADJUST : AUTO
SENSITIVITY : ISO100
WHITEBAL : CLOUDY
SHARPNESS : AUTO
DATE : 2000.10.22 11:35
QUALITY : FULL NORMAL

Tehtävän idea kuitenkin hanskassa.


Tehtävä 2c: Pitkä aika
Viimeiset haavanlehdet tuulessa. Hyvin tumma haavan oksa ei näy juuri lainkaan, joten lehdet näyttävät leijuvan irtonaisina ilmassa. Punainen lehtiruoti on jännittävä. Rajaus on pielessä, pihlajan oksat ei olisi saanut päästä mukaan.

DSCN2081.JPG
CAMERA : E990V1.0
METERING : MATRIX
MODE : A
SHUTTER : 1/2sec
APERTURE : F6.0
EXP +/- : +0.7
FOCAL LENGTH : f17.4mm(X1.0)
IMG ADJUST : AUTO
SENSITIVITY : ISO100
WHITEBAL : CLOUDY
SHARPNESS : AUTO
DATE : 2000.10.22 11:05
QUALITY : FULL NORMAL

Todella jännä kuva. Marjat vähän paremmin taustalla ja oksat poissa, niin olisi todellinen mestarilaukaus. Olen koittanut kuvankäsittelyn keinoin vähän luonnostella ideaa. Mikä on sitten aitoa ja mikä tehtyä? Osaako siihen vastata edes itse Hannu Hautala.

Tehtävä 2d: Lyhyt aika
Tämä loispistiäinen (mahdollisesti Ophion-suku?) istui pitkän heinän päässä. Heinän korsi heilui kovassa tuulessa, joten piti käyttää mahdollismman lyhyttä aikaa liikkumisepäterävyyden poistamiseksi. Samon kuitenkin syväterävyys oli hyvin pieni koska kuvausetäisyys oli vain n. 10 senttiä, joten kovin pientä aukkoakaan en voinut käyttää. Kovin lyhyellä polttovälillä olisin luultavasti pelästyttänyt otuksen tiehensä, kuten lopuksi kävi. Lukuisista näppäilyistä tämä onnistui parhaiten, mutta en kuitenkaan onnistunut saamaan koko otus kuvaan. "Filmin herkkyys" olisi pitänyt säätää maksimiinsa.

DSCN0408.JPG
CAMERA : E990V1.0
METERING : MATRIX
MODE : A
SHUTTER : 1/54sec
APERTURE : F5.4
EXP +/- : 0.0
FOCAL LENGTH : f21.8mm(X1.0)
IMG ADJUST : AUTO
SENSITIVITY : AUTO
WHITEBAL : AUTO
SHARPNESS : AUTO
DATE : 2000.07.07 17:46
QUALITY : FULL NORMAL

Lyhyt aika näkyy tosiaan vain liike-epäterävyyden puutteena, mutta muuten lyhyen ajan käyttöä ei voi aistia, koska kuva näyttää staattiselta.

 


>3a - Suuri syväterävyys
>
>Tämä on pökkelökääpä (Piptoporus betulinus). Tähän kuvaan olen suuren
syväterävyyden avulla saanut mukaan enemmän tämän sienen ekologiasta kuin
mitä selviäisi pelkästä perinteisestä sienipotretista. Valitettavasti
terävyysalue ei ala ihan sienen etureunasta.
>
>DSCN2024.JPG
>CAMERA : E990V1.0
>METERING : MATRIX
>MODE : A
>SHUTTER : 1/7sec
>APERTURE : F7.0
>EXP +/- : 0.0
>FOCAL LENGTH : f8.2mm(X1.0)
>IMG ADJUST : AUTO
>SENSITIVITY : ISO100
>WHITEBAL : CLOUDY
>SHARPNESS : AUTO
>DATE : 2000.10.21 15:13
>QUALITY : FULL NORMAL

Oiva kuva. Jos nyt jotain haluaa sanoa, niin risut kuvan vasemmasta ja oikeasta reunasta olisi voinut rajta pois. Ehkä sommittelu olisi voinut olla vielä enemmän diagonaalinen ja antaa vähän enemmän tilaa myös alareunalle. Taustalla oleva metsä on ehkä hieman dominoiva, mutta nämä onvat pitkälti makuasioita. Olisin hieman repinyt risuja pois ja vähän korjannut rajausta tiukemmaksi. Katso alla korjausehdotus.


>
>


>3b - Pieni syväterävyys
>Talvivinokas (Panellus serotinus) on tässä kuvattu mahdollisimman pienellä
syväterävyydellä. Itsekin olen päässyt kuvaan mukaan, peräti kolme kertaa:
varjot limaisten lakkien reunaosissa (kun leikin varapilviä). Tämä on ihan
hyvä kuva. Vähän vain häiritsee etukulman epäterävä alue. Etureunaan
kannattaa harvoin jättää epäterävyyttä.
>
>DSCN2112.JPG
>CAMERA : E990V1.0
>METERING : MATRIX
>MODE : A
>SHUTTER : 1/13sec
>APERTURE : F4.0
>EXP +/- : 0.0
>FOCAL LENGTH : f23.4mm(X1.0)
>IMG ADJUST : AUTO
>SENSITIVITY : ISO100
>WHITEBAL : CLOUDY
>SHARPNESS : AUTO
>DATE : 2000.10.28 12:53
>QUALITY : FULL NORMAL

Yhdyn kuvaajan kommetteihin. Menemällä hieman lähemmäksi saisi lähimmän sienen yläpintaa myös kuvaan.
>


>3c - Keskipitkä plottoväli
>
>Kalvasmaljakas (Tarzetta catinus) on kuvattu keskipitkällä polttovälillä
kahdesta syystä:
>- kun menee kovin lähelle kamera ei suostu lainkaan tarkentamaan lyhyillä
polttoväleillä
>- kun on tarpeeksi lähellä varjostaa itse liikaa.
>Tämä olisi hyvä kuva jos olisin pominut pois etureunan roskan ja hieman
korjannut valotusta alspäin. Suuremmassa koossa se on mielenkiintoisempi.
>
>DSCN0107.JPG
>CAMERA : E990V1.0
>METERING : MATRIX
>MODE : A
>SHUTTER : 1/29sec
>APERTURE : F4.7
>EXP +/- : 0.0
>FOCAL LENGTH : f17.1mm(X1.0)
>IMG ADJUST : AUTO
>SENSITIVITY : ISO200
>WHITEBAL : AUTO
>SHARPNESS : AUTO
>DATE : 0000.00.00 00:00
>QUALITY : FULL NORMAL
>
Tässäkin kuvaajan kanssa samaa mieltä. Epäterävä roska vasemmassa alalkulmassa häiritsee hiukan. Kaiken kaikkiaan homma hanskassa.


4a. Myötävalo

Nikon Coolpix 990: DSCN0763.jpg, f/9.8, 1/1.5 s, 18.4 mm

Tämä on uhanalainen mesipillikääpä (Antrodia mellita) kuolleen pajun
rungolla puolentoista metrin korkeudella. Ehkä tämä ei ole ihan myöstävalo,
mutta ei ainakaan vastavalo. Ehkä hajavalo olisi paras nimitys tälle: valo
tulee molemmilta sivuilta mutta kyllä edestäkin siinä missä minä en sitä
estä. Taivaalla oli kuvauspäivänä paksu pilvipeite. Eniten kuitenkin
sivuilta, mikä näkyy puhkipalamisessa. Yritin korjata se Photoshopilla,
mutta kun kaikki informaatio on hukattu kuvausvaiheessa, sitten se pysyy
hukassa. Tämä on esimerkki hyvin tyypillisestä sienikuvasta jossa tarkoitus
on vain dokumentoida minkä näköinen sieni on ollut maastossa ennenkuin
siitä tule kuiva sieniraato muovispussissa (exsikkaatti). Siihen
tarkoitukseen tämä kelpaa hyvin puhkipalamisista huolimatta. Sävyt ovat
oikein hyvät muuten. Mihinkään muuhun tarkoitukseen tämä ei sitten
kelpaakaan, puhumattakaan mistään ilmaisusta.

Kuvaajan kommentteihin eiole paljoa lisäämistä.


4b Sivuvalo

70-lukulainen järjestelmäkamera värinegalle (juuri kaivettu koipussista yli
viidentoista vuoden kuvaustauon jälkeen). Noin-arvot: f/4, 1/15 s, 100 mm,
Kodak Gold 200. Joku kehitysfirma on skannannut surkeasti ja laittanut
rompulle.

Tämä on vanharouva Elisabeth Gaye wolof-kylässä Ngeyen Sanjal
Keskigambiassa (helmikuu 2000). Hän istuu majansa sängyn reunalla ja
iltapäivän valo tulee pääovesta vasemmalta sisään. Valo on epäsuora ja
vielä hieman pehmennetty sängyn yli ripustetun malariaharson läpi. Minä
olen takaovessa ja otan tukea ovenpielestä(?). Siitäkin pääsee vähän valoa
sisään, mutta hämärää on ainakin ulkona paahtaavaan aurinkoon verrattuna.
Sivuvalo luo syvyyttä kasvoihin ja vaatteisiin. Pääkohde on vaikea
tummuutensa takia, kasvojen varjopuoli on pitkälti ilman havaittavia
yksityiskohtia. Kunnon jalustasta olisi ollut
korvaamatonta apua tässä kuvassa.

Musta iho on kaunis kuvattava, mutta vaikea. Esimerkiksi Keski-Afrikan neekereiden iho on niin tumma, että filmin dynamiikka ei tahdo riitää vaatteiden ja ihon varjopuolen sävyalaan. Kuvassa on puhki alaneita alueita ja umpimustia. Vaatisi väistämättä tasoitusta varjopuolelle, mutta milläpä teet sitä nopeassa kuvaustilanteessa.

Kuva on toki ohjeen mukainen ja hyvä esimerki tällaiseen kohteeeen liittyvistä ongelmista. (Tähän ei liity mitenkään rasismia)


4c Vastavalo

Nikon Coolpix 990, DSCN0603.jpg, f/7.7, 1/3.1 s, 10.7 mm

.

Tämä lienee karvasatulamörsky (Helvella pezizoides). Karvat ovat
satulapinnan alapuolella (ei ole näkyvissä kuvassa). Syy että halusin ottaa
tämän kuvan vastavalossa oli, että on olemassa eräs lähilaji jolla on
lyhytnukkainen jalka ja karvat tulisi tässä valossa näkyviin hohtavana
valkoisena ääriviivana jalan ympärillä. Tässä koossa sitä ehkä ei näkisi,
mutta alkuperäisestä (16 kertaa isompi) se olisi jo näkyvissä. Ei tässä
kuvassa muutenkaan ole mitään haittaa vastavalosta. Lakin pyöreät muodot
näkyvät nyt hyvin (ainakin suuremassa koossa). Jotta varjopuoli ei olisi
aivan alivalottunut olen varovasti heijastanut valoa siihen parilla
ryppyisellä aluminifoliolla. Kasvupaikka on sen verran tarkka että näkee
ympäröivista kasveista ja maasta että tämä on lähteikköalue. Melko hyvä
kuva, vaikka lehtien heijastukset vähän häiritsevät. Kaikkea ei kuitenkaan
voi saada kerrallaan.

Hieman alaspäin vieläkin, niin vastavalo pääsisi paremmin oikeuksiinsa. Taustan terävä sottaisuus häiritsee, vertaa rollover-kuvaan, jossa sitä on keinotekoisesti epäterävöitetty ja hiukan tummennettu. Kuva ei välttämättä parane, mutta pääkohde tulee paremmin esiin. Vastavalon käyttö ei tällaisenään ole oikein motivoitua visuaalisesti, mutta kyllä lajimäärityksen kannalta. Mielenkiintoista olisi nähdä vertailuna kuva ko. lähilajista.

Alla lisäkuva, joka ei ole yllä mainittu toinen sieni, mutta jossa kuitenkin nukat näkyvät. Siivosin vähän taustaa kuvankäsittelyn keinoin. Tausta saa toki näkyä, mutta ei syödä pääkohdetta. Katso rollover.