Tässä hieman opastusta skannaukseen. Lähtökohtana on paperikuva, josta on olemassa myös IFI:llä skannattu digitaalinen versio. Tarkoitus on skannata paperikuvasta mahdollisimman lähelle originaalia oleva versio.
Yllä oleva on IFI:n 600 x 400 pikselin kokoinen ns. nettikuva. Se on hyvin lähellä originaalia paperikuvaa, joten sinä on malli, mihin pitäisi pyrkiä. Alla kuvan sävyjakauma Photoshop kuvankäsittely-ohjelmalla katsottuna. Vasemmalla tummat sävyt, oikealla vaaleat. Kuva on hiukan tumman sorttinen ja keskialueella on hyvin vähän vaaleahkoja sävyjä. Oikeassa reunassa oleva nouseva histogrammin alue tulee lähinnä vaaleasta taivaasta ja lampaista.
Tämä tasot paletti tarkastelee kuvaa tässä kaikki värit yhdessä, eli ikään kuin mustavalkoisena kuvana. (kuva harmaasävyissä rolloverkuvana) Sävyjakauma voitaisiin ottaa myös väri kerrallaan, jolloin saataisiin tarkempaa tietoa kuvan rakenteesta. Mutta tässä riittää kaikkien värien yhteinen jakauma.
Tämä kuva on skannattu paperikuvasta tavallisella tasoskannerilla. Sen ominaisuuksiin kuuluu, että se tekee hieman sinertävää jälkeä. Lisäksi lampaiden selät ovat osottauneet skannerille liian vaikeaksi kohteeksi. Osa niistä on pahasti puhki palaneita. Alla oleva sävyjakauma kertoo sen minkä näkee silmälläkin. Kuvat ovat aika erilaiset.
Tekemällä Photoshopissa kuvalle automaattisen sävyjen säädön (Photoshop käyttää nimeä tasot sävyjen sijasta) ohjelma korjaa kuvassa olevan sinisen värivirheen ja yrittää etsiä tasapain oisen sävyjakauman. Automaattinen sävyjen säätö toimii ihan noin 90%:n teholla (kirjoittajan omakohtainen näppituntuma). Alla uusi sävyjakauma. Kuva on selvästi parantunut sekä väreiltään että sävyiltään.
Sävyjakaumasta näkee myös hyvin sen tekniikan, miten ohjelma korjaa kuvaa. Se poistaa välistä sävyjä. Siis värejä on korjatussa kuvassa vähemmän kuin alkuperäisessä. Suurta haittaa tästä ei yleensä ole, koska normaalisti kuvaruudulla olevat vierekkäiset värit poikkeavat toisistaan vähemmän kuin mitä silmä pystyy erottamaan. Mutta jos kuvaa korjataan korjaamisesta päästyään, niin sävyjen määrä vähenee joka kerta ja lopulta se alkaa näkyä.
Jos kuvaa halutaan syystä tai toisesta hieman vaalentaa (ylläolevan kuvan rolloverkuva) , sekin käy kätevästi sävyjakauman paletin avulla. Siirretään janalla olevaa keskisävyjen paikkaa ilmoittavaa kolmiota hieman tummaan päin, joilloin kuva vaalenee keskisävyjen osalta. Vaalea taivas ei juuri muutu eikä tummat varjot, vain ruoho ja muut keskisävyt vaalenevat. Sävyalueen muttaminen lisää aukkoja sävyjakaumaan, ja se alkaa jo näkyä. Kuva on kuitenkin aika jyrkkä, eikä mitenkään laadukas. Syykin näkyy sävyjakaumassa, kun se avataan toimenpiteen jälkeen. Varsinkin tummassa päässä on isoja aukkoja. (alempi sävyjakauma)
Kun sama vaalennus tehdään IFI:n nettikuvalle, niin tulos on paljon parempi (skannattu kuva rolloverkuva). Onhan tämä vasta ensimmäinen kuvalle tehty sävyjen säätö. Alempi jakauma näyttää muutoksen vaikutuksen. Mustassa päässä kuvaa (ei lampaan päässä) on aukkoja, mutta ei vielä silmin havaittavia.
Tämä esimerkki on myös jonkinlainen perustelu sille, miksi lämpimästi suosittelen IFI:n nettikuvia (saattaa niitä muutkin tehdä) kaikille niille, jotka kuvaavat tällä kurssilla värinegaa. On aika ilmeistä, että 500 mk maksava skanneri ei voi tehdä samaa laatua kun 500 000 mk maksava skanneri. (Tämä lienee hintojen suhde noin suunnilleen).
Tämä ei ollut maksettu IFI:n mainos. Minulla ei ole mitään muuta kuin satunnainen asiakassuhde kyseisen firman kanssa. Vaikka se sattuukin olemaan lähes naapurissani Saviolla. Kuten sanoin, nettikuvat maksavat 9 mk/ rulla, joten niiden teettäminen ei voi olla taloudellinen kysymys. Siksi ilmoitan vielä kerran, että skannaan kurssilaisten paperikuvia vain hyvän selityksen jälkeen. Diat ovat kokonaan toinen juttu.
Skannausta opetetaan hieman myös Kuvankäsittelyn peruskurssilla, joten ei ole pöllömpi ajatus olla samanaikaisesti sekä valokuvailmaisun että kuvankäsittelyn kurssilla.