KUVANVEISTO1600-LUVUN HAUTAMUISTOMERKIT
1600-luvun mahtavimmat suomalaiset hautamuistomerkit on pystytetty niille, jotka toiminnallaan rakensivat Ruotsin suurvaltaa. Turun tuomiokirkon muistomerkeistä saakin monipuolisen kuvan valtakunnan kauneimmista barokkihaudoista. Ne kaikki ovat ns. tumbahautauksia, joiden kannessa tai hautapaasissa vainajat on kuvattu miltei täysplastisesti. Monesti monumenttiin kuuluu pilareiden ja kolonnien kannattelema baldakiini. Hautatyypin mallina on ollut Upsalan tuomiokirkossa oleva Kustaa Vaasan hautamonumentti, joka on flaamilaisen Willem Boyn käsialaa. Monumentaalisin ja myös nuorin Turun tuomiokirkon hautamuistomerkeistä on pystytetty 1678 Kustaa II Aadolfin kuuluisalle "lumiauralle" Åke Tottille ja hänen puolisolleen Kristina Brahelle. Sen on valmistanut 1678 saksalainen Peter Schoultz, joka vuodesta 1678 työskenteli Tukholman hovissa. Hän valmisti myös piispa Elai Terseuksen (Turun piispa 1658-64) muistokiven Linköpingin tuomiokirkkoon. Niin ikään hänet tunnetaan mm. Riddarholmin kirkon ja Tukholman suurkirkon sisustustöistä. Flemingien sukuhaudat Mynämäen kirkossa kuuluvat maamme mahtavimpiin hautamonumentteihin ja epitafeihin, ja ne onkin aivan varmasti valmistettu maamme rajojen ulkopuolella. Vara-amiraali Henrik Fleming teetti vaimolleen Ebba Erlandintytär Bååtille hautamuistomerkin liituhiekkakivestä. Pariskunta lepää nyt tumballa korkeiden veistospäätyjen välissä. Alempana vastaava pari on maatunut luurangoiksi, mikä henkii barokille tyypillistä katoavaisuussymboliikkaa. Muistomerkin tekijä on saattanut olla alankomaalainen Aris Claeszonin piiriin kuulunut taiteilija. Claeszon työskenteli Tukholmassa vuodesta 1622, ja häntä pidetään aikansa merkittävimpänä kuvanveistäjänä Ruotsissa. Hänen käsialaansa on mm. Gustaf Bånerin hautamuistomerkki vuodelta 1629.
Turun tuomiokirkossa sijaitsevan kenraali Torsten Stålhandsken hautamuistomerkin on pystyttänyt siinä olevan merkinnän mukaan hänen puolisonsa Kristiina Horn, joka 1654 lunasti piispa Maunu II Tavastin aikana rakennetun Sielujen kuorin perheensä hautakappeliksi.
|