LARS SONCKKuten kuvataiteissa, myös arkkitehtuurissa kansallisromantiikka oli leimallisesti nuorten liike. Lars Sonck (1870 -1956) oli 23-vuotias voittaessaan Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun 1894. Hän oli tuolloin valmistunut rakennusmestariksi Turun teollisuuskoulusta ja oli edelleen kirjoilla Helsingin Polyteknillisessä opistossa, josta hän sai arkkitehdin paperit samana vuonna. Kilpailuehdotus edusti goottilaistyyliä, mutta mukaan lomittui jo jugendiin viittaavia piirteitä. Noihin aikoihin jugendliike oli juuri muotoutumassa Euroopassa, ja kun kirkko oli lopullisesti valmis 1905, se edusti yksityiskohdiltaan jugendia. Näin kirkko osaltaan heijastelee myös jugendtyylin uusgoottilaista lähtökohtaa.
Vuonna 1899julistettiinTampereenjohanneksenkirkon suunnittelukilpailu, jonka Sonck joulukuussa 1900 voitti ehdotuksellaan Eternitas. Rakennuksesta sukeutui aikansa merkittävin monumentti. Myös tämän ehdotuksen lähtökohdat ovat osittain kansainvälisiä. Ennen muuta siinä kuitenkin toteutui 1800-luvun lopun uudistusohjelman keskeinen periaate, nimittäin halu korostaa käsityöläismäisen alkuperäistä, viimeisteltyä laatua, tehdä rakennuksesta ainutkertainen, yksilöllinen luomus ja erottaa se mekaanisista sarjavalmisteista. Uusgoottilaiset tiilikirkot oli meilläkin - joskaan ei aivan yhtä usein kuin muualla - rakennettu kaavamaisten mallien mukaan. Niiden joukosta Tampereen kirkko erottuu mitä suurimmassa määrin omaksi yksilökseen.
Romanttisessa jatkumossa Johanneksen kirkon maallinen vastapari on Helsingin Puhelinyhdistyksen talo, jonka Sonck piirsi vuonna 1903. Sen jälkeen nousi kuitenkin esiin uusia kehityspaineita, ja ammattitovereidensa tavoin Sonck siirtyi pittoreskin karkeasta kivenkäsittelystä selkeämpiin ehyisiin linjoihin, suoriin, symmetrisesti sommiteltuihin poikki- ja pystylinjoihin ja siteisiin ulkoseinäpintoihin. Hypoteekkipankin talo I907 edustaa välivaihetta matkalla Pörssitaloon 1910 ja sen jälleen ajankohtaistuneeseen klassisismiin. Sonckin kirkkoarkkitehtuurissa uutta suuntaa ilmentää sommittelultaan ankaran säännönmukainen Helsingin Kallion kirkko (1909-12), joka pinnaltaan on kuitenkin edelleen rustiikkaa.
Sonckin myöhempi tuotanto asettuu tässä käsiteltävän ajanjakson ulkopuolelle. Itsenäisyyden aikana hän ei enää edustanut kehityksen kärkeä, joskin hänen töitään, viimeisiä myöten, leimaa sama vankka ammattitaito ja yksityiskohtien viimeistely kuin vuosisadan alun uraauurtavaa saavutuksia. Turun seurakunnan sivuilta löydädät Mikaelin kirkon kuvan. Johanneksen kirkko Tampereella edustaa Lars Sonckin arkkitehtuuria Kallion kirkko on Lars Sonckin suunnittelema.
|
