EMPIREAJAN TAIDE KÄSITYÖEmpireajalla Suomen käsityötaide muuttui monellakin tapaa perin juurin. Tuotanto kasvoi määrällisesti, sillä pohja laveni. Kaupungin virkamiesten ja kauppiaiden määrä karttui, ja samaan aikaan ilmaantul uusia huonekaluryhmiä, hopeisia koriste-esineitä ja isoja astiastoja rikastuttamaan kotien sisustusta. Tyylilllsesti siirryttiin klassisismista kohti empireä kansainvälisten muotien mukaisesti. Kyse ei kuitenkaan ollut vain siitä, kuten arkkitehtuurissakin, katseet suunnattiin kohti Pietaria. 1820-luvulta lähtien Pietari oli merkittävä vaikuttaja käytännöllisesti katsoen kaikilla käsityön aloilla Myös käsityöläiskisällit hakivat usein oppinsa sieltä.
KULTA- JA HOPEASEPÄT
Ajan kulta- ia hopeaseppien vaellusreitit kuvastavat tilannetta 300:sta Suomen kaupungeista vuosien 1800 ja 1873 välillä. Porvarioikeutensa saaneista sepistä oli 59 ollut työssä Pietarissa ja vain 19 oli hankkinut oppinsa Ruotsin puolelta. Vielä enemmän oli niitä käsityöläisiä, joita venäläisen suurkaupungin tarjoamat mahdollisuudet houkuttivat ja jotka jäivät sinne pysyvästi. 60 vuoden aikana 1810 -70 Pletariin asettui 479 suomalaista kulta- ja hopeaseppää, joista 200 oli syntyisin Venäjän ja Ruotsin vanhan rajan länsipuolelta.
PUUSEPÄN TAITO
Vastaavia tietoja on esim. puusepistä, mikä osaltaan selittää sen, miksi tummat suomalaiset mahonkihuonekalut vaikuttavat usein raskaammilta ja massiivisemmilta kuin saman ajan ruotsalaiset. 1830-luvulta lähtien niiden rinnalle ilmaaantui keveämpääkin tyyliä, ns. biedermeieriä. Suomessa myös se juonsi juurensa osin Pietarista, kuten voi nähdä luonnoskirjoista, joita turkulainen puuseppä Carl Petter Sundqvist toi mukanaan palatessaan viiden vuoden oleskelun jälkeen Venäjän pääkaupungista 1832.
LASITEHTAAT
Suomalaiset lasitehtaat olivat edelleenkin pieniä perheyrityksiä ja kamppailivat suurissa vaikeuksissa. Kahdestatoista Ruotsin vallan lopulla maassamme toimineesta tehtaasta neljä joutui lopettamaan 1820-luvulla. Niistä taiteellisesti merkittävin oli 1833 lakkautettu Someron Avik. Ennen vuosisadan puoliväliä ilmaantui kuusi uutta tehdasta, joista mainittakoon erityisesti Mustasaaren Grönvik (1812-1907) ja Kiikalan Johannislund (1813-1960). Maamme ensimmäinen merkittävä fajanssi- ja posliinitehdas perustettiin 1842 Suotniemelle lähelle Käkisalmea. 90 % sen tuotannosta meni Pietariin. Tehdas lopetti tolmintansa vuonna 1892.
|
