RUOTSIN PERINTÖ
Maahamme asettui ensimmäisen kerran asumaan koulutettu arkkitehti, kun italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi (1772 - 1840) muutti Tukholmasta Turkuun 1802, seitsemän vuotta ennen ruotsalaiskauden päättymistä. Bassi oli syntynyt Torinossa ja tullut kahdeksanvuotiaana Ruotsiin äitinsä ja sisarensa mukana; isosisko oli tanssija ja saanut kiinnityksen Tukholman oopperaan. Bassi aloitti arkkitehtiopintonsa 1784 Tukholman Taideakatemiassa. Hän opiskeli myös Roomassa, mutta italialaisista juuristaan huolimatta palasi takaisin Skandinaaviaan.
Yhteistyö Gjörwellin kanssa toi hänet Suomeen. Kuten todettu, Gjörwell Piirsi 1800 Turun akatemian uuden toimitalon. Kun peruskivi vuonna 1802 laskettlin, Bassi muutti Turkuun valvomaan töitä. Suomen sodan 1808 -09 ja tyystin muuttuncen poliitisen tilanteen johdosta rakennustyömaa joutui kuitenkin olemaan jonkin alkaa pysähdyksissä, ja talo valmistui vasta 1815. Siihen aikaan Bassi oll jo vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa.
INTENDENTIN KONTTORIN PERUSTAMINEN
Heti ensimmäisenä vuonna vallanvalhdoksen jälkeen todettiin, että oli syytä perustaa erityinen elin vastamaan niistä rakentamisasioista, joita ei enää voitu hoitaa Tukholmasta käsin. Vuonna 1810 aloittikin toimintansa valtakunnallinen intendentinkonttori, jonka johtajaksi kiinnitettiln Bassi ja konduktööriksi Ruotsissa opiskellut, joskin Suomessa syntynyt Anton Wilhelm Arppe (1789-1862). Seuraavana vuonna intendentinkonttori perustettiin myös virallisesti keisarillisella mahtikäskyllä. Ensi alkuun se sijaitsi Turussa mutta muutti vuonna 1821 Helsinkiin.
Bassi työskenteli alkuun monenmoisten tehtävien parissa sekä virkansa puolesta että yksityisesti. Vähitellen alkoi kuitenkin kertyä valkeuksia. Hänen laatimansa yliopiston tähtitornin piirustukset hylättiin 1816, ja tehtävä annettlin Carl Ludvig Engelille. Vakava sairaus synkensi hänen elämäänsä vuodesta 1819 lähtien, ja koska hän ei alkuunkaan vilhtynyt Helsingissä,jossa hän joutui olemaan enemmän tai vähemmän Engelin varjossa, hän erosi intendentinvirasta 1824 ja palasi Turkuun. Siellä hän kuoli 1840.
BASSIN ARKKITEHTOONINEN TYYLI
Aina 1820-luvun keskivaiheille saakka Bassin suunnitelmia leimasi yksinkertainen ruotsalainen uusklassismi. Merkittävin luomus oli Turun akatemiatalo, jossa Bassi luotti erittäin niukkolhin tehokeinoihin: rakennusmassojen täydellisiin mittasuhteisiin ja sileisiin pintoihin, joita elävöittävät ainoastaan ikkuna-aukot sekä jokunen yksittäinen kapea lista.
Intendentinkonttorin esimiehen ominaisuudessa Bassi sai yhdessä A. W. Arppen kanssa vastuulleen usean uuden kirkon rakentamisen, esim. Turun läänin Kosken 1814-17, Mikkelin maalaisseurakunnan 1816-17, Muonion 1817, Kesälahden 1822 (rak. 1831) ja Tampereen kirkon 1823-34. Huomattavaa kyllä, nilstä jokaisen pohjakaava perustui suomalaiseen ristikirkkoperinteeseen, joka sillä tavoin säilyikin elävänä. Bassi nimittäin käytti piirustustensa pohjana paikallisten kirkonrakentajien ehdotuksia.
PEHR GRANSTEDT
Toinen ruotsalaisen uusantiikin edustaja oli Pehr Granstedt (1764-1828). Hän oll syntyisin Karlskronasta ja opiskellut linnoitustekniikkaa. Hän saapui Suomeen 1789 Kustaa III:n käydessä sotaa Venäjää vastaan ja työskenteli linnoittajana Hangossa, mahdollisesti mybs Viaporissa. Hän oli sotavankina Venäjällä 1808-09, minkä jälkeen hän jäi asumaan Suomeen. Vuodesta 1814 hän työskenteli Helsingissä, ensin yksityisarkkitehtina ja vuodesta 1818 kaupungininsinöörinä suunnitellen lukuisia pleniä kivi- ja puutaloja. Vanhoista kuvista sekä muutamista säilyneistä rakennuksista, esim. Bromarvin Riilahdesta (1804-06), voi päätellä Granstedtin suosimien muotojen olleen paljolti sukua Bassin ratkaisuille.
|
