KANSALLINEN TYYLI JA AKSELI GALLÉN KALLELAKun Gallén Ruoveden-ateljeensa rauhassa 1895-1896 yhdisti symbolismista saamansa kokemukset kansalliseksi tyyliksi, Probleemin Osiriksen siivet vaihtuivat Sammon puolustuksessa Louhen akan kammottaviin siipiin, ja hiukan myöhemmin nietzscheläinen yli-ihminen muuntui traagisiksi Kalevalan sankareiksi Joukahaisen kostossa, Kullervon kirouksessa ja monissa muissa teoksissa, joiden voimallinen dekoraatio liitti toisiinsa kansalliset erikoispiirteet ja kansainvälisen tyylin
Gallénin luomisen ahjosta syntyivät teokset, jotka yhä määräävät tahtomattammekin Kalevalan tarumaailmasta muodostunutta käsitystä. Niin Kullervo kuin Joukahainen, niin Marjatta kuin Lemminkäisen äiti piirtyvät tajuntaamme yhteisenä kansallisena mielikuvana, myyttisen historiamme ainoina oikeina tulkintoina.
Taiteilija itse tiedosti hyvin selvästi, että hän oli luomassa omaa persoonallista taiteellista tulkintaansa, eikä hän muuta tahtonutkaan. Eräässä kirjeluonnoksessa (1903) Gallén selvitti suhdettaan Kalevalan kuvaamiseen: "Mitä aiheeseen tulee, herättävät vanhat Kalevalan tarut minussa mitä lämpimimmän kotoisuuden tunteen, niin kuin olisin itse elänyt kaiken sen. Mutta kun käytän näitä aiheita, ei se tapahdu 'kuvittaakseni' niitä, vaan koska niiden elämäntodellisuus vastaa minun mielikuvitustani ja ne herättävät minussa kaipauksen kiinnittää ne kankaalle. Minä en myöskään lähde aiheesta (siitä johtuvat vapaat poikkeamiset ja virheellisyydet) vaan omasta sielunvireestäni ja maalauksellisesta näkemyksestäni, kuvista jotka mielessäni kangastelevat - nämä kuvat ovat jo varhaisimmasta lapsuudestani lähtien eläneet sielussani."
Juuri tästä henkilökohtaisuudesta ja subjektiivisuudesta johtuu Galiénin teosten elinvoima. Hänen Kalevala-maalauksensa eivät perimmältään kerro mytologisia tarinoita, vaan hahmottelevat dramaattisin muodoin ihmiselämän arkkityyppisiä suhteita ja käänteitä.
Voimakkaan ääriviivan ja synteettisen muodon tyyli kehittyi monisäikeisenä prosessina, jota epäilemättä tukivat Gallénin ahkerat graafiset kokeilut. Eteneminen ei ollut helppoa, sillä etsauksen ja puupiirrostekniikan opiskeleminen oli tuohon aikaan vaikeata. Työlääntyneenä Gallén valittikin J. J. Tikkaselle, etteivät ulkomaiset kollegat olleet halukkaita paljastamaan esimerkiksi japanilaisen puupiirroksen menetelmiä. Tästä pääset tutustumaan Callénin maalauksiin Valtion Taidemuseon kokoelmissa Aluksi pääset Ateneumin taidemuseon sivulle, josta klikkaat taiteilija- ja teoshaun. Käytä nimihakua !
|
