Nuori tasavalta etsi kulttuurista identiteettiään eri tahoilta. Vuonna 1909 perustettu Kalevalaseura ajoi vuosisadanvaihteen kansallisromanttista aatteita. Samoihin aikoihin heräsi antiikin, erityisesti Hellaan ihailu, jota osaltaan virittivät 1920l- luvun alun kansainväliset klassisistiset virtaukset. Samastuminen Hellaaseen sai myös poliittista sisältöä, ja Suomi nähtiin "kulttuurin etuvartiona idän barbariaa vastaan".
Taide ja arkkitehtuuri jatkoivat tyylillisesti jokseenkin samoilla linjoilla kuin ennen vuotta 1918, joskin työmahdollisuudet olivat nyt toiset. jo vuonna 1919 syntyi SAFA (Suomen arkkitehtiliitto - Finlands Arkitektförbund) jatkamaan 1892 perustettua Arkkitehtiseuraa ja kehittyi nopeasti ammattiliitoksi. SAFA:n kuva-arkisto loi pohjan 1955 perustetulle Suomen rakennustaiteen museolle. Vuodesta 1921 lähtien liitto on julkaissut vuonna 1908 perustettua Arkkitehti Arkkitekten -lehteä.
Sankarillisen talvisodan 1939-40, jatkosodan 1941 - 44 ja huhtikuussa 1945 käydyn Lapin sodan jälkeen Suomella oli edessään suunnattomia vaikeuksia. Alueluovutuksissa Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit sekä Koiviston ja Lahdenpohjan kauppalat oli menetetty lopullisesti. Lappi oli tuhottu, puoli miljoonaa ihmistä (=12 % väestöstä) oli ilman kotia. Suomen oli vuoteen 1952 mennessä maksettava Neuvostoliitolle sotakorvauksina 300 milj. dollaria (vuoden 1938 vaihtokurssin mukaan). Sotakorvausten takia Suomen oli pakko laajentaa metalli- ja telakkateollisuuttaan, mikä loikin pohjan maamme myöhemmälle teolliselle kehitykselle ja aineelliselle hyvinvoinnille. Niinpä Suomi on jo kauan kuulunut maailman 20 rikkaimman maan joukkoon, kun laskentaperusteena käytetään bruttokansantuotetta asukasta kohden.
Kehityksellä on ollut kauaskantoisia seurauksia. Harvaan asutusta maatalousmaasta on tullut nopeasti kaupungistuva teollisuusvaltio. Vuonna 1974 asui väestöstä 58,6 % kaupungissa, kun vastaava luku vuonna 1950 Oli 32,3 %. Muuttoliike - "maaltapako" - on suuntautunut lähinnä Etelä-Suomeen ja asutuskeskuksiin sekä aika ajoin ulkomaille, erityisesti Ruotsiin. Vaikutuksensa on ollut myös yksityisautoilun lisääntymisenä, jota kuvannee parhaiten vertailu hevosiin: vuonna 1952 Suomessa oli kymmenen kertaa enemmän hevosia kuin yksityisautoja, 1962 niitä oli yhtä paljon, ja 1970 yksityisautoja oli seitsemän kertaa enemmän kuin hevosia.
Sodan jälkeen arkkitehdeilla oli luonnollisesti valtaisa työmaa rakennettaessa maata uudelleen, joskin tasoa oli pakko madaltaa ja kehittää "pikarakentamisen" ja rationalisoinnin suuntaan. Vielä vuonna 1960 Suomessa asui tilastollisesti 130 henkilöä 100 huonetta kohti (keittiöt mukaan lukien), ja vasta 1970 jokaista suomalaista kohti oli oma huone.
Suomen Rakennustaiteen Museon sivuilta löydät yhteystietoja arkkitehtuurisivustoihin.
|