CARL LUDVIG ENGELCarl Ludvig Engel (1778 - 1840) syntyi Berliinissä, ja opiskeli arkkitehdiksi kotikaupungissaan. Valmistutuaan hän toimi muutaman vuoden Preussin rakennushallinnossa, josta siirtyi Tallinnan kaupungin arkkitehdiksi vuosiksi 1809 - 14. Vuonna 1814 Engel kävi Turussa, ja samalla matkalla hän piirsi siellä sokeritehdasta varten pienen rakennuksen, joka rakennettiin saman tien. Myös Turun akatemiassa Engelin vierailu pantiin merkille, ja häneltä tilattiin piirustukset akatemian tähtitornia varten.
Ehreström, joka Helsingissä suunnitteli uutta pääkaupunkia, kuuli Turussa vierailevasta saksalaisarkkitehdista. Miehet tapasivat lokakuussa, ja suhde vaikutti lupaavalta. Kesti kuitenkin maaliskuuhun 1816, kunnes Engel lopullisesti kiinnitettiin uudelleenrakennuskomitean arkkitehdiksi. Päätöstä odotellessaan Engel teki pitkän opintomatkan Pietariin.
Helsingissä Engeliä odotti tehtävä, jollaisen ani harva arkkitehti saa kohdalle. Hän pääsi suunnittelemaan kokonaisen kaupungin. Engel työskenteli Helsingissä kuolemaansa vuoteen 1840 asti. Jälleenrakennuslautakunnan työskentely päättyi 1825, mutta suuret haasteet eivät päättyneet siihen. Yliopisto siirtyi Turusta Helsinkiin 1828 tuoden arkkitehdille uuden vaativan tehtävän. Engelistä tuli valtion intendenttikonttorin johtaja, joten hänen vaikuusvaltansa ulottui koko Suomen arkkitehtuuriin.
Engelin toiminta Helsingissä jakautuu karkeasti otaen kahteen kauteen: 1820- ja 1830-lukuun. Edellistä leimaa rikas maalauksellisuus, jälkimmäistä pyrkimys yksinkertaisuuteen.
ENGELIN 1820-LUVUN RAKENNUKSET HELSINGISSÄ
Ensimmäisen kauden päätyö oli vuosina 1818-22 rakennettu Senaatintalo. Senaatintorin valmistutua se ja yliopisto toimivat ikään kuin siipinä sommitelmassa, jonka päärakennuksena oli Nikolainkirkko (nykyinen tuomiokirkko). Ratkaisu on 1700öluvulle tyypillinen ja Ehrenströmin henkinen - joskin torin puoleinen julkisivu on toki tärkein. Sekä päälinjoiltaan että yksityiskohdiltaan se muistuttaa Pietarin samanaikaista arkkitehtuuria. Tästä pääset Valtioneuvoston linnaa esittelevälle sivulle.
Engelin Pietarista saamia vaikutteita on usein korostettu; Senaatin lisäksi 1820-luvun tyypillinen esimerkki on Katajanokan Merikasarmi (1820 - 25), jonka sivurakenuksissa esiintyy miltei täydelliset kopiot Venäjän pääkaupungissa olevista A. Zaharovin Amiraaliteetin sivurislliiteista. Engelin arkkitehtuurissa on havaittavissa myös saksalaisia piirteitä, kuten esim. Valtioneuvoston juhlahuoneiston toisen kerroksen pylväsjärjestelmissä. Myös unioninkadun venäläinen sotilassairaala (1823 - 26), sitä vastapäätä oleva ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko (1825 -26) ja Kaartinkasarmi (1820 -25) edustavat 1820-luvun suuria hankkeita.
ENGELIN 1830-LUVUN RAKENNUKSET HELSINGISSÄ
1830-lukua hallitsevat yliopiston rakennukset. Yliopiston päärakennus (1828-32) on tehty päinvastoin kuin kymmenen vuotta vanhempi Senaatti, pitkäksi ja yhtenäiseksi rakennukseksi. Fasadin suunnittelu jos mkä on osoitus Engelin arkkitehdin taidoista. 1700-luvun klassismin sääntöjen mukaan Yliopistosta olisi pitänyt tulla Senaatin kopio; sillä ne ovat molemmat sivurakennuksina samassa tilasommitelmassa. Sellaista ratkaisua vaadittiinin, jopa uhkaamalla vedota keisariin. Mutta Engel sai tahtonsa läpi, ja teki samanlaisten fasadien asemasta samankaltaiset fasadit."Jos Yliopiston fasadi olisi pelkkä Senaatin kopio, näistä kahdesa rakennuksesta tulisi ainoastaan tilaa koristavia kulisseja ja erityinen osa niiden ylevästä tehtävästä häviäisi.", Engel kirjoitti.
Yliopiston fasadia luodessaan Engel noudatti siis Senaatintalon päälinjoja, Rustiikka kivijalka ja rytminen jäsentely ovat samanlaiset. Tavoitteena ei kuitenkaan ollut niinkään yksityiskohtien rikas käsittely kuin klassisen suurenmoinen kokonaisvaikutelma. Rehevät korintilaiset pilasterit ja pylväät vaihtuivat joonialaisiin, oten myös arkkitraavit tulivat sileiksi. Engel kirjoitti toivoneensa, että "rakennus ilmentäisi ystävällisen vakavaa luonnetta, joka parhaiten sopinee koulutaloon". Siinä missä Senaatti näyttäytyy romalaisena mahtirakennuksena, yliopisto tuo mieleen kreikkalaisen temppelin.
Engelin ehkä merkittävin saavutus, jonka majesteettisuudella on vain harvoja vertailukohtia ajan eurooppalaisessa arkkitehtuurissa, on 1836 - 40 rakennettu Yliopiston kirjasto. sisällä olevat kolme salia edustavat Engelin interiöörisuunnittelun huippua. Kirjastollaan ja sen liitämisellä muihin kadun rakennuksiin, Engel todisti olevansa todella suurten mittojen kaupunkirakentaja.Yhdessä senaatintorin kanssa syntyy kokonaisuus, joka nostaa Engelin luomuksen kaupunkirakentamistaidon euroopalaiseen sarjaan.
Helsingin kruunuksi rakennettiin Nikolainkirkko, jota Engel suunnitteli vuodesta 1818 asti, ja jota hän piti päätyönään. Peruskivi laskettiin vasta vuonna 1830. Kirkko on pohjakaavaltaan tasavartinen risti, jossa on suuri kupoli kekskellä ja ja puolikupoli jokaisen varren yläpuolella. Ulkoasua hallitsevat neljä korintilaista tempelinpäätyä, yksi jokaisessa neljässä ilmansuunnassa, sekä kupoliin päättyvä pyöreä keskitorni. Torin puolelle kirkkoterassin alle oli vuonna 1818 suunniteltu päävartio, joka mataline vaakasuorine linjoineen toimi tavallaan kirkon jalustana. Keisarin käskystä päävartio kuitenkin purettiin1839ja sen tilallle rakennettiin leveät portaat, jotka antoivat muuten niin yhtenäiselle empiretyyliselle miljöölle varsin barokkisen vaikutelman.
Kaikki edellä esitetyt rakennykset ovat Helsingissä. Ne ovat kookkaita ja syntyneet keisarin aloitteesta. Muita Engelin luomuksia ei ole juuri pääkaupungissa säilynytkään. Kokonaiskuvan saamiseksi on muistettava, että myös asuinkorttelit olivat rakennetut samassa tyylissä, vaikka talot olivatkin matalia ja puusta rakennettuja. Asuinrakennuksia suunnitelivat sekä Engel että hänen oppilaansa. Muutamassa vuosikymmenessä syntyi rikas klassistisen kiviarkkitehtuurin muotoa myötäilevä puurakennustaide.Kivirakennus vaikutelma luotiin Pietarista omaksutulla vaakalaudoituksella ja rustikalla. Suosikkiväri lienee ollut okrankeltainen, vuorilaudat maalattiin valkoisiksi ja katto mustaksi.
ENGELIN ARKKITEHTUURIN TYYLI
Engelin arkkitehtuurissa Preussin hellenistiset tyylipiirteet yhdistyvät Pietarin keisarityylistä omaksutuihin vaikutteisiin. Engel oli viimeinen suuri Uusklassikko. Hänen antiikin muotokielensä perustui yhä Palladion traditioon, joka oli loihtinut esiin antiikin hengen sortumatta kopiointiin. Sekä Senaatin että Nikolain kirkon löydät Aleksanterin katua esittelevältä sivulta. Tästä saat lisää tietoa Palladion huvila-arkkitehtuurista.
|
